Kuuleminen, kertominen, kannustaminen, kunnioittaminen, kysyminen ja kiittäminen kulkee käsi kädessä.

Hei, olen Laitisen Tuula ja työskentelen vielä reilun 4 kuukautta kouluttajana ennen eläkkeelle siirtymistä. Koulutan lähinnä vertaisohjaajia ja kokemusasiantuntijoita sekä kokemusasiantuntijoiden kouluttajia nyt viimeisimpänä MTKL:n valtakunnalliseen toimintaan ja jäsenyhdistyksiin.

Kokemusasiantuntijuuden tulevaisuuden näen varsinkin tästä potilasjärjestön näkökulmasta aivan erityisen tärkeänä. Itse sairauden kokeneiden mukana olo on todella tärkeää. Yhdessä ammattilaisten kanssa asiat avautuvat ja menevät ymmärrettävässä muodossa, ihan vaikeissakin tilanteissa, perille asti. Silloin tieto ja inhimillisyys muodostavat hyvän kokonaisuuden ja kynnys madaltuu.

 Ajattelen, että tässä on jo mahdollisuuksia ennaltaehkäisemisen ja nopeammin avun piirin hakeutumisen näkökulmista.

 Oman tarinan kirjoittaminen, mikä on oleellisin työvälinekokemusasiantuntijalle, on myös se tärkein pointti,että elämäntarina kirjoitetaan aina kuitenkin ensisijaisesti oman kuntoutumisen tueksi. Sen jälkeen on helpompi kertoa mikä auttoi, mitä olisi toivonut.

Luovien menetelmien mukaan tulo, yhä enenevässä määrin, laventaa myös tarinoita. Luovuus tekee myös tarinoista entistä henkilökohtaisempia ja kiinnostavampia, erottaa tarinat toisistaan.
Tässä ajassa on mielestäni murroksen vaihe pienesti tekemisestä laajaan julkisuuteen esimerkkinä  podcastit ja MTKL:n uudet verkkokurssit. Muutos on aina mahdollisuus!

Kokemusasiantuntijuus ei ole ylitietämistä vaan siinä on oman kokemuksen tuomaa tietoa josta jokainen saa ottaa vinkkejä tai innostusta, voi vaikka kysyä itseltään ;mikähän minua auttaisi? Se ei ole tiedolla tai kokemuksella mestaroimista vaan se on kannustamista, innostamista ja toiveikkuuden herättämistä! Se on myös ammattilaisen kokemustiedon arvostamista, tässäkin tulee se kolme asiantuntijaa.

Kokemusasiatuntijan iällä ei mielestäni ole merkitystä. Joskus olen ihan ihmetellyt miten suuntaan tai toiseen on ollut todella merkittäviä kokemustiedon ympärille tapahtuneita vuorovaikkutteisia kohtaamisia ja niistä on poikinut hyviä uusien polkujen alkuaja. Polut ovat voineet avautua nuorelle että vanhemmalle, ehkä erilailla. Tässä on sitä vertaisuutta parhaimmillaan. Ajattelen syvien asioiden yhtymäkohdan olevan ikää merkittävämpi.

On elämäni yksi suuri onni, että olen todella saanut nähdä ihan uskomattomia arjen sankaritarinoita näitten 23 vuoden aikana jonka olen tässä Mtkl;n toiminnassa saanut olla mukana. Joku on saanut jo ensimmäisellä kurssilla kipinän, idean mitä kohti lähteä kulkemaan, ja todellakin siitä on polku johtanut monenlaisiin arjen sankaruuksiin, koti, tasapaino, harrastus, vertaisuus, uusi koulutus, työ. Yksi asia on johtanut toiseen ja kokonaisuudesta on ihmiselle muodostunut aivan uusi elämä. Se ei välttämättä ole tarkoittanut, että on kokonaan terve vaan esim, lääkkeet, terapia, vertaistoiminta ovat auttaneet ja on löytynyt arjen tasapaino. On suuri ilo myös katsoa miten hyvät asiat antavat tässä toiminnassa välitteistä hyvää mieltä ja rohkaisua sekä innostusta koko ryhmälle, sekin siis hyvä tarttuu!

Mietinpä tarkkaan mitkä ovat 3 tärkeintä ominaisuutta kokemusasiantuntijaksi aikovalla.. 

1. halu auttaa lähimmäistä

2. kuuntelun taito

3.oman tarinan jakaminen

Olemme puhuneet k-hoidosta, siinä kohtaamisessa on läsnä kuuntelu, kuuleminen, kertominen,  kannustaminen, kunnioittaminen, kysyminen ja kiittäminen kulkee käsi kädessä. Tulihan noita nyt kolmea enemmän, noista aineksista syntyy hyvä kokemusasiantuntija, joka osaa katsoa ammatilaiseen ja vertaiseensa noilla evästeillä. Kokemusasiantuntijan tehtävä on olla osa kokonaisuutta. 😊