Avoimet ikkunat -Kurkistuksia ja kokemuksia mielenterveydestä

  Joulut olivat hiukan erilaisia ennen. Ei nyt niin kauan sitten, ehkä kuusi vuotta taaksepäin. Silloin meitä oli vielä neljä saman katon alla. Me vanhemmat ja kaksi lasta. Ne olivat rankkoja, mutta antoisia vuosia. Joulut olivat ihania, täynnä kivaa tekemistä, tuoksuja ja hyvää ruokaa. Leivottiin pipareita, jotka välillä onnistuivat ja välillä kärähtivät reunoilta. (Ne kärähtäneetkin syötiin.) Tehtiin riisipuuroa ja etsittiin sieltä manteleita (ja lapsista se, joka ei saanut mantelia, mökötti monta tuntia). Lapset koristelivat joulukuusen nauhoilla ja palloilla sekä ikivanhoilla muovikävyillä, joilla jo itse koristelin kuusen lapsena. Joulupäivänä käytiin mummolassa ja yleensä jäätiin sinne myös yöksi. Sinne oli pitkä matka, mutta esikoinen oli yleensä hyväntuulinen ja piirteli tai luki takapenkillä koko matkan ajan. Vähän myöhemmin myös kuunteli kännykästään musiikkia. Silloin hän oli jo vähemmän hyväntuulinen, ja ongelmat olivat alkaneet näkyä. Ongelmat, joihin ei saanut apua en