Avoimet ikkunat -Kurkistuksia ja kokemuksia mielenterveydestä

Kirjoittajat: Heidi Rytkönen, yhteisökoordinaattori, Iisalmen kaupunki Anu Kämäräinen, NOVA-valmentaja, Iisalmen kaupunki Kirjoittajat työskentelevät NOVA – nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus -hankkeessa Vastikään julkaistu nuorisobarometri perustuu 15-29-vuotiaille tehtyyn kyselytutkimukseen. Siinä käsitellään nuorten kokemuksia heihin kohdistuvista odotuksista ja paineista, sekä nuorten tulevaisuususkoa ja turvattomuuden sekä epävarmuuden kokemuksia. Nuorisobarometrin tulosten mukaan optimistisesti omaan tulevaisuuteen suhtautuvia nuoria oli vuonna 2024 61%, kun vuonna 2021 osuus oli 80%. Vain 17% nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen, ja joka toinen nuori suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti. Myös turvattomuuden kokemukset sekä työhön liittyvät paineet ja epävarmuus ovat kasvaneet. 70% nuorista kokee paineita työn saamisesta ja yli puolet kokee paljon paineita koulutuksen saamisesta. Myös tyytyväisyys omaan elämään on laskenut pitkällä aik...

Innostus kirjoittamiseen alkoi koulusta eli aloitin kirjoittamisen jo lapsena. Pidin äidinkielestä ja tarinoiden kirjoittamisesta. Sain ihan hyviä numeroita äidinkielestä ja se tuntui hyvältä. Yläasteikäisenä kirjoitin myös päiväkirjaa, mutta se on nyt jäänyt. Kirjoittaminen auttaa mieltä jäsentelemään asioita, niin hyviä kuin huonojakin. Esimerkiksi ihan vain omasta päivästään parin hyvän asian listaaminen vihkoon kirjoittamalla, voi lisätä kiitollisuutta ja auttaa huomaamaan positiivisia asioita ympärillään. Asioiden ei tarvitse olla isoja, voin listata vaikka: ”aurinko paistaa tänään” ja ”söin hyvää ruokaa”. Minä pidän asioiden kirjoittamisesta käsin paperille. En ole ikinä tykännyt tietokoneella kirjoittamisesta. Kirjoitan lyijykynällä, koska virheet voi tarvittaessa pyyhkiä. Olen huomannut, että minulle on helpompaa työskennellä fyysisillä kynä, paperi ja kirja meiningillä, kuin että kaikki olisi tietokoneella ja netissä tehtävänä. Itse pidän runojen kirjoittamisesta. Minun...

Omat avaimet 4You -toiminta on tunnettu erilaisista ryhmätoiminnoista. Luotamme vahvasti ryhmätyömenetelmien kannattelevaan voimaan, vertaistukeen ja uusiin oivalluksiin, joita tapaamisissa syntyy. Toimintamme elää kuitenkin ajassa ja olemme huomanneet, että moni elää todella kuormittavaa elämäntilannetta eikä ryhmätoimintaan osallistumiseen jää enää voimavaroja. Tarve tuelle ja kohtaamiselle on kuitenkin olemassa. Ryhmään tai muuhun toimintaan osallistumisen aika siintää toiveissa, mutta vielä aika ole kypsä. Esimerkiksi arjen hallinnan ja sen haasteiden pohtiminen yhdessä voivat vapauttaa voimavaroja ja pienin askelin arki alkaa rullaamaan sujuvammin ja jaksaminen lisääntyy. Tänä vuonna olemme ottaneet osaksi toimintaamme yksilöllisen tuen. Tuki sisältää Hetki aikaa nimisiä tapaamisia, joita voi toteuttaa puheluna, Teamsilla tai kasvokkain. Sisällöt rakentuvat tarpeen mukaan eli tavoitteena on ratkoa jotain elämää kuormittavaa tai hankaloittavaa haastetta 1–5 tapaamisen aikana. T...

Vietämme opiskelijoiden mielenterveysviikkoa 9–15.3. ja tämän vuoden teemaksi on nostettu tulevaisuususko. Tulevaisuususko on varmasti ollut koetuksella meillä kaikilla jo usean vuoden ajan. Yleisesti ottaen nuoret ovat uskoneet tulevaisuuteen muita väestön ryhmiä enemmän. Vuoden 2024 Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuuden usko oli romahtanut, kiinnostus politiikkaa kohtaan kasvanut ja tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen laskenut. Yllättääkö tulos? No ei yllätä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen korkeakouluopiskelijoille teettämän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden motivaatio ja voimavarat ovat vahvistuneet koronavuosien jälkeen. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista kaksi kolmasosaa tuntee opiskeluintoa. Opiskelu- uupumusta tuntee edelleen merkittävä määrä opiskelijoita, mutta suunta on ollut positiivinen. Uusia tutkimuksia valmistuu ja 11.3. julkaistaan vuoden 2025 Nuorisobarometri. Mitä voisimme tehdä, jotta suunta jatkuisi positiivisena? Omat avaimet 4You -toiminnassa...

Hei, Kerron ensin jotakin minusta itsestäni, joten sinun on ehkä helpompi ymmärtää lähtökohtiani tehdä sitä mitä minä teen tänä päivänä. Takanani on pitkä polku mielenterveyskuntoutujana. Diagnooseja on löytynyt vakavasta masennuksesta laajaan ahdistuneisuushäiriön kirjoon. Eikä minulla ole ollut kymmeneen vuoteen äitini kuoleman jälkeen käytännön tukea lähipiirissäni asioideni hoitoon. Olin kuitenkin onnekas, että törmäsin kymmenen vuotta takaperin apua hakiessani oman työnsä huippu osaajiin, jotka etsivät ja kulkivat kanssani polkua, joka on tuonut minut tähän päivään. Koin tuolloin vahvaa epäreiluuden tunnetta ja jopa vihaa siitä, että yhteiskunta unohti minut ja pääsin tippumaan siihen kuuluisaan väliin, jota ei pitäisi olla. Minua olisi voitu pompottaa luukulta toiselle näin työntekijöiden halutessa ja kuten alkuun tapahtuikin, kunnes minulla kävi tuuri. Isoin oppi näistä ajoista oli se, että moni asia on edelleen yhteiskunnassamme huonosti varsinkin heikoimmassa asemassa olevan...