Tiedän odottaa ovikellon kilahdusta. Katson vuoroin lapsiani vuoroin kotiani. Kotiani, joka on aina merkinnyt turvaa ja jonka olen kauniiksi sisustanut. Nyt kuitenkin pelkään. Enemmän kuin koskaan ennen. Yritän rauhoitella itseäni ja työntää hätää kauemmas. Pakotan itseni rauhoittumaan, samalla kun ajatuksissani pohdin vaihtoehtoa ottaa lapset kainaloon ja lähteä niin kauas kuin mahdollista. Kurkkua kuristaa. Lapsille sanon niin rauhallisesti ja lempeästi kuin osaan, että olette varmasti huomanneet äidin olevan väsynyt ja ettei äiti ole jaksanut samoin kuin ennen. Siksi meille tulee kohta kaksi tätiä, jotka auttaa tällaisissa tilanteissa. En halua sanoa enempää ja sammuttaa pientä toivon kipinää siitä, että lapset saisivat jäädä kotiin. Samalla ymmärrän, ettei mikään sanomani tai tekemäni voi muuttaa asioiden kulkua, johon nämä vieraat kohta tulevat päätymään. Syljen suustani sanoja, joihin en itsekään usko. Se vaatii kaikki voimani. Aivan kaiken, mitä minussa on. Mutta lapset eivä
Hei, Minä olen Tuija Nissinen ja työskentelen Omata avaimet 4You toiminnan asiantuntijakouluttajana. Älä anna tittelin hämätä, sillä oikeasti työhöni kuuluu enimmäkseen kaikkea muuta kuin kouluttamista. Kuten aiemmissa Johannan, Sannan ja Jonnan postauksissa on ilmennyt, teemme kaikki hyvin monenlaisia työtehtäviä tässä tiimissä. Tulin Omat avaimet toimintaan loppuvuonna 2017. Näiden vuosien ajan olen saanut seurata aitiopaikalta, miten mielenterveyspalvelut maassamme ovat kehittyneet. Valitettavasti kehityksen suunta ei tällä hetkellä ilahduta. Toivon, että työni kautta voisimme yhdessä vaikuttaa mielenterveyteen liittyviin palveluihin, ylipäätään asioihin ja asenteisiin. Työssäni minulle on tärkeää päästä toteuttamaan itselleni merkityksellistä arvoa, joka on toisten ihmisten auttaminen. Kohtaamani henkilö voi olla kuntoutuja, eläkeläinen, opiskelija, työssä tai työtön statuksella ei ole merkitystä, ihmisillä on. Haluan kehittyä työssäni kohtaamisen ammattilaisena, kouluttajana ja