Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen on meidän kaikkien asia!

Kirjoittajat: Heidi Rytkönen, yhteisökoordinaattori, Iisalmen kaupunki Anu Kämäräinen, NOVA-valmentaja, Iisalmen kaupunki Kirjoittajat työskentelevät NOVA – nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus -hankkeessa Vastikään julkaistu nuorisobarometri perustuu 15-29-vuotiaille tehtyyn kyselytutkimukseen. Siinä käsitellään nuorten kokemuksia heihin kohdistuvista odotuksista ja paineista, sekä nuorten tulevaisuususkoa ja turvattomuuden sekä epävarmuuden kokemuksia. Nuorisobarometrin tulosten mukaan optimistisesti omaan tulevaisuuteen suhtautuvia nuoria oli vuonna 2024 61%, kun vuonna 2021 osuus oli 80%. Vain 17% nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen, ja joka toinen nuori suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti. Myös turvattomuuden kokemukset sekä työhön liittyvät paineet ja epävarmuus ovat kasvaneet. 70% nuorista kokee paineita työn saamisesta ja yli puolet kokee paljon paineita koulutuksen saamisesta. Myös tyytyväisyys omaan elämään on laskenut pitkällä aikavälillä.

Työn ja koulutuksen saamiseen liittyvä epävarmuus heijastuu myös NOVA – nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus -hankkeen asiakasnuorten puheissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat Iisalmen alueen syrjäytymisvaarassa sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat 16-25-vuotiaat nuoret. Hankkeeseen osallistuvilla nuorilla on taustalla muun muassa pitkittynyttä työttömyyttä, opintojen keskeytymistä, mielenterveyden haasteita ja muita kasaantuneita ongelmia. Tavoitteena on löytää nuorelle oma polku työelämään, koulutukseen tai muuhun hänen tarvitsemaansa palveluun. NOVA-hankkeen toteuttajia ovat Iisalmen kaupunki, TOIMI-työvalmennussäätiö ja Ylä-Savon ammattiopisto. Sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto +. Lisäksi TOIMI-säätiö saa rahoitusta Olvi-säätiöltä. Nuorten huoli esimerkiksi työllistymisestä on ymmärrettävää, kun sitä tarkastelee tämän hetken korkeiden nuorisotyöttömyyslukujen valossa. Hankkeen asiakasnuorista monella ammattiin valmistumisesta on jo useampi vuosi aikaa, eikä töitä ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Se vaikuttaa nuoren itsetuntoon ja tulevaisuususkoon. Pitkittyneen työttömyyden vuoksi työelämään siirtymiseksi voidaan tarvita päivitystä koulutukseen tai esimerkiksi työkokeilua. Pitkä työttömyysjakso voi vaikuttaa myös työnantajan rekrytointipäätökseen, jos hakijana on myös vasta valmistuneita tai jo työelämässä olleita henkilöitä. Nuori voi tahtomattaan joutua ikään kuin oravan pyörään, jossa työkokemusta vaaditaan, mutta sen puutteen vuoksi työkokemusta ei myöskään pääse kertymään. Nykyään puhutaan myös sosiaalisesti lannistuneista nuorista. Heidän tilanteissaan toistuu useat pettymyksen ja hylkäämisen kokemukset ja tunteet mitätöinnistä. Nuori ei välttämättä uskalla yrittää edistää tilannettaan hakemalla työtä tai koulutusta pelätessään uusia pettymyksiä. Tällainen toimintamalli voi olla myös tiedostamatonta. Jos nuori on pitkään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, elämänpiiri ja tätä myötä näkemys tulevaisuudesta voi kapeutua. Onkin tärkeää tarttua nuorten tilanteisiin jo varhaisessa vaiheessa, heti kun huomataan merkkejä syrjäytymisvaarasta. Nuorten puheissa toistuu merkityksellisyyden kokemusten kaipuu: tunne osallisuudesta ja siitä, että omalla tekemisellä on arvoa. Valtion nuorisoneuvoston mukaan nuorten tilanteen paranemiseksi nuorten hyvinvointi on nostettava päätöksenteon keskiöön. Lisäksi perusasiat pitää laittaa kuntoon: - lapsiperheköyhyyden vähentäminen - koulutukseen ja kasvatukseen panostaminen pitkäjänteisesti - mielenterveyspalveluiden helppo ja oikea-aikainen saatavuus - nuorisotyön resurssien varmistaminen - nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen - jokaisella nuorella vähintään yksi turvallinen aikuinen ja - jokainen nuori tulee kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi jokaisen aikuisen toimesta. NOVA -hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentaa yhteisövaikuttavuuden menetelmään perustuvaa palvelumallia Iisalmen alueen toimijoiden käyttöön. Yhteisövaikuttavuus on menetelmä, jossa eri toimijat kokoontuvat yhteen ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Sen avulla voidaan löytää uusia tapoja tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria sekä rakentaa matalan kynnyksen tukipalveluita. Hankkeen yhteisövaikuttavuustyö ja yhteinen kehittäminen eri sidosryhmien kanssa on käynnistynyt alkuvuodesta 2026. Palveluiden kehittäminen on usein aikaa vievä prosessi, joka edellyttää hallinnollista päätöksentekoa. Me ammattilaiset ja kaikki nuoria kohtaavat aikuiset voimme kuitenkin parantaa nuorten hyvinvointia myös arjen pienillä teoilla: kohtaamalla ja kuuntelemalla nuorta aidosti, vahvistamalla nuoren osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia hänen omassa elämässään, uskomalla nuoren mahdollisuuksiin sekä olemalla nuorelle turvallinen aikuinen. Haastavassa tilanteessa olevan nuoren omaa narratiivia elämästään voidaan pyrkiä muuttamaan työskentelemällä nuoren kanssa esimerkiksi erilaisin voimaannuttavin ja tulevaisuuden uskoa vahvistavin menetelmin ja harjoittelemalla negatiivisten ajatuskehien muuttamista rakentavammiksi. Näin haastaviin elämänvaiheisiin voidaan löytää myös uusia näkökulmia ja kääntää ne selviytymistarinaksi. Nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuususkon vahvistaminen on meidän kaikkien asia. Mitä juuri sinä voisit tehdä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi omassa arjessasi? Lähteet: Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvosto. Nuorisobarometri 2025 - Valtion nuorisoneuvosto Tietoa NOVA – nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus -hankkeesta: NOVA - nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus - Iisalmi