Siirry pääsisältöön

Miten voisimme vahvistaa tulevaisuudenuskoa?

Vietämme opiskelijoiden mielenterveysviikkoa 9–15.3. ja tämän vuoden teemaksi on nostettu tulevaisuususko. Tulevaisuususko on varmasti ollut koetuksella meillä kaikilla jo usean vuoden ajan. Yleisesti ottaen nuoret ovat uskoneet tulevaisuuteen muita väestön ryhmiä enemmän. Vuoden 2024 Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuuden usko oli romahtanut, kiinnostus politiikkaa kohtaan kasvanut ja tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen laskenut. Yllättääkö tulos? No ei yllätä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen korkeakouluopiskelijoille teettämän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden motivaatio ja voimavarat ovat vahvistuneet koronavuosien jälkeen. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista kaksi kolmasosaa tuntee opiskeluintoa. Opiskelu- uupumusta tuntee edelleen merkittävä määrä opiskelijoita, mutta suunta on ollut positiivinen. Uusia tutkimuksia valmistuu ja 11.3. julkaistaan vuoden 2025 Nuorisobarometri. Mitä voisimme tehdä, jotta suunta jatkuisi positiivisena?
Omat avaimet 4You -toiminnassa olemme järjestäneet työpajoja teemalla Mielekäs tulevaisuus. Veimme tämän työpajan syksyllä 2025 Ylä-Savon ammattiopistolla opiskelijoiden Hyvinvointi virtaa tapahtumaan. Kysyimme opiskelijoilta: Miltä heidän mielekäs tulevaisuutensa näyttää ja mistä se rakentuu? Mitkä asiat siihen vaikuttavat? Kysymysten äärelle todella pysähdyttiin ja kävimme useita mielenkiintoisia ja syvällisiäkin keskusteluja aiheen ympärillä. Rahattomuus nähtiin isona uhkakuvana ja toivottiin, että rahaa olisi tarpeeksi tai Kelan tuet riittäisivät arjen tarpeisiin. Moni kertoi työllistymisen tärkeydestä, unelmatyöpaikasta puhui vain harva. Useissa keskusteluissa nousi esille turvattomuus ja toivottiin sotien loppumista. Arkea vahvasti värittävien uhkakuvien rinnalle opiskelijat nostivat tärkeinä asioina läheiset ihmiset, ystävällisyyden ja rakkauden. Keskusteluissa nousi esille oppilaitoksen merkitys ja yhteisön tärkeys. Toivottiin, että siellä olisi kaikkien hyvä olla. Monissa oppilaitoksissa onkin panostettu yhteiseen tekemiseen ja hyvään kohtaamiseen. Erilaista tekemistä voi luotsata Tutor oppilaat, koulunuorisotyöntekijä tai yhteistyötahojen edustajat. Voimme jokainen vaikuttaa tulevaisuudenuskoon, kun kohtaamme toisiamme. Maalaammeko keskusteluissa lisää uhkakuvia ja pidämmekö yllä puhetta asioista, joille emme voi mitään. Vai näemmekö arjessa ja elämässä pienetkin hyvät asiat ja millaiset asiat luovat toivoa tulevaisuuteen. Jokainen keskusteluja kohtaaminen on merkityksellinen tulevaisuudenuskon tuojana tai viejänä. Jos jäämme yksin omien ajatusten ja haasteiden keskelle, on vaikea saada aikaan muutosta tai tuntea toiveikkuutta tulevaan. Kun kohtaamme toisemme ja saamme uusia näkökulmia ja mielipiteitä asioihin, voimme uudelleen arvioida myös omia ajatuksiamme ja nähdä millaisia muutoksia voisi ja kannattaisi ehkä tehdä. Vahvistetaan meidän yhteisöjämme ja tehdään asioita yhdessä ja pidetään yhtä, toivoo Omat avaimet 4You tiimi ❤️

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minä selvisin- nyt haluan olla se, joka auttaa muita jaksamaan

Olen entinen mielenterveyskuntoutuja, nykyinen äiti, aviopuoliso ja tuoreen ADHD- diagnoosin omistaja. Valmistun pian tämän vuoden lopussa sosionomiksi (AMK). Elämäni ei ole ollut suoraviivaista ja helppoa, harvoin elämä sitä onkaan. Minulla on kuitenkin jotain erityistä annettavaa: ymmärrystä, joka ei synny kirjoista, vaan kokemuksesta. Olen ollut harjoittelussa 10 viikon ajan Aspa- säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton yhteisessä Omat Avaimet 4you- toiminnassa. Aloitin vuonna 2018 kokemustoimijan tehtävissä, kun toiminta oli vielä projekti ja nyt olen saanut suorittaa viimeisen harjoitteluni Omat Avaimet 4you- toiminnassa. Eräänlainen ympyrä sulkeutuu harjoittelun päättymisen myötä ja se on hieman haikeaa. Harjoittelun aikana olen saanut käyttää luovia menetelmiä, ohjata ryhmiä ja kohdata ihmisiä matalalla kynnyksellä. Minun tarinani on muuttunut hyvin paljon näiden seitsemän vuoden aikana. Toimin edelleen satunnaisesti kokemustoimijana, mutta pääosassa puheenvuoroissani eivät ole...

Ajatuksia ja kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta

Halusimme koota yhteen ja jakaa teillekin kokemuksiamme ja ajatuksiamme kuntouttavasta työtoiminnasta. Kerromme näistä molemmat omassa tekstissään. -Piia & Jenni- Olen ollut monta kertaa kuntouttavassa työtoiminnassa. Kun lopetin lukion, aloin ajelehtimaan elämässäni kun en päässyt opiskelemaan ja minulla ei ollut varasuunnitelmaa. Ensimmäisen kerran olin kuntouttavassa työtoiminnassa 19 vuotiaana, sain sisältöä päiviin ja sen pienen korvauksen per päivä. Olin tuolloin eräässä lahjatavaramyymälässä, ja sieltä sain innostuksen lähteä opiskelemaan merkonomiksi. Pääsin kouluun mutta opiskelujen edetessä tajusin että en kykenisi tekemään kaupanalan töitä (omasta mielestä) vaikean matematiikan vuoksi. Minulla ei ole ollut ikinä laskupäätä, prosenttilaskut pystyn vielä laskemaan tarpeen vaatiessa vaikka laskimella, mutta kun aletaan puhumaan siitä muusta matematiikasta niin se oli liikaa. Jokaisen matemaattisen aineen kokeen jouduin tekemään aina uudestaan koulunkäyntiavustajan k...

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun...