Siirry pääsisältöön

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?



Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot. 

Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä?




Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä.

"Miksi tunnen näin?" 
"Voinko tehdä tälle asialle jotain?" 

Tunteiden säätely voi olla joskus hankalaa meillä kaikilla. Joskus käy niin, että jokin tunne ottaa meistä vallan ja tuntuu ettei siitä pääse irti. Tunteiden säätelyä voi kuitenkin opetella esim. hakeutumalla miellyttäviin paikkoihin, tekemällä jotain mistä pitää, puhumalla läheisen kanssa. Tärkeintä on löytää "the juttu" mikä sopii tunteiden säätelyssä itselle.

Myönnän itsekin, että tunteiden säätely voi olla vaikeaa. Varsinkin jos olen väsynyt tai stressaantunut niin en jaksa niin paljon "puuttua" omien tunteiden säätelyyn. Kuitenkin pidän erittäin tärkeänä sitä, että  tunnistan omat heikot kohtani ja teen niiden eteen töitä, että pystyisin paremmin (ainakin joskus) säätelemään tunteitani väsyneenäkin. Väsyneenä, stressaantuneena tai surullisena tunteet kun tuntuu sitten yleensä vahvemmin meissä...

Tunnetyöskentelyä (sanoittaminen, ilmaiseminen, tunnistaminen) voi kehittää läpi elämän ja sitä tarvitsee meistä jokainen. 
Joskus tunnetyöskentelyä voi olla haastavampaa tai tunnetyöskentelyyn ei ole saanut apua/tukea/valmiuksia erilaisista syistä johtuen. 

Valmennuksissa on mukana paljon erilaisia tunneharjoitteita.
Tunteet ja niiden kanssa työskentely nousee esille vahvasti HEVARIssa kuin myös yksilövalmennuksessakin. 
Myös nuoret ovat kokeneet tunteiden käsittelyn valmennuksissa erittäin tärkeäksi ja ne ovat olleet pidettyjä kertoja. Nuoret ovat kokeneet myös saaneensa kerroilta konkreettisia keinoja esim. negatiivisten tunteiden käsittelyyn. Tunnetyöskentelyn kautta myös itsetuntemus vahvistuu.



"Negatiivisten tunteiden käsittelyyn sai vahvuuksia ja apua." -Nuori, hevari ryhmästä.

Koska tunteiden käsittely ja niistä puhuminen herätti nuorissa niin kuin myös meissä suurta kiinnostusta ja pohdintaa niin halusimme myös tehdä videon tunteista. Videon tekeminen oli todella mielenkiintoinen ja antoisa kokemus! Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa vasta julkaistu video "Hellurei ja helkkarin tunteet".

Olemme myös työstämässä tunnekortteja jotka tulevat osaksi valmennuksia. Tunnekorttien avulla tunteiden ilmaiseminen ja sanoittaminen voi olla helpompaa. Joskus pelkkä kortin valinta riittää eikä siitä tarvitse sen kummemmin muille puhua. Tärkeää on, että itse tunnistaa omat tunteensa. Tunnekortteja on työstetty yhdessä Omat avaimet-projektissa mukana olleiden nuorten kanssa.

Me kaikki tunnemme tunteita. Älä pelkää tai jännitä niitä vaan opettele tarkkailemaan ja käsittelemään niitä. Tunteet tekee meistä omia ihania ainutlaatuisia immeisiä!






-Johanna-

Ps. Blogissa olevat kuvat ovat tulevia tunnekortteja. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ajatuksia ja kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta

Halusimme koota yhteen ja jakaa teillekin kokemuksiamme ja ajatuksiamme kuntouttavasta työtoiminnasta. Kerromme näistä molemmat omassa tekstissään. -Piia & Jenni- Olen ollut monta kertaa kuntouttavassa työtoiminnassa. Kun lopetin lukion, aloin ajelehtimaan elämässäni kun en päässyt opiskelemaan ja minulla ei ollut varasuunnitelmaa. Ensimmäisen kerran olin kuntouttavassa työtoiminnassa 19 vuotiaana, sain sisältöä päiviin ja sen pienen korvauksen per päivä. Olin tuolloin eräässä lahjatavaramyymälässä, ja sieltä sain innostuksen lähteä opiskelemaan merkonomiksi. Pääsin kouluun mutta opiskelujen edetessä tajusin että en kykenisi tekemään kaupanalan töitä (omasta mielestä) vaikean matematiikan vuoksi. Minulla ei ole ollut ikinä laskupäätä, prosenttilaskut pystyn vielä laskemaan tarpeen vaatiessa vaikka laskimella, mutta kun aletaan puhumaan siitä muusta matematiikasta niin se oli liikaa. Jokaisen matemaattisen aineen kokeen jouduin tekemään aina uudestaan koulunkäyntiavustajan k...

Vaikuttaminen osana elämää

Hei, Kerron ensin jotakin minusta itsestäni, joten sinun on ehkä helpompi ymmärtää lähtökohtiani tehdä sitä mitä minä teen tänä päivänä. Takanani on pitkä polku mielenterveyskuntoutujana. Diagnooseja on löytynyt vakavasta masennuksesta laajaan ahdistuneisuushäiriön kirjoon. Eikä minulla ole ollut kymmeneen vuoteen äitini kuoleman jälkeen käytännön tukea lähipiirissäni asioideni hoitoon. Olin kuitenkin onnekas, että törmäsin kymmenen vuotta takaperin apua hakiessani oman työnsä huippu osaajiin, jotka etsivät ja kulkivat kanssani polkua, joka on tuonut minut tähän päivään. Koin tuolloin vahvaa epäreiluuden tunnetta ja jopa vihaa siitä, että yhteiskunta unohti minut ja pääsin tippumaan siihen kuuluisaan väliin, jota ei pitäisi olla. Minua olisi voitu pompottaa luukulta toiselle näin työntekijöiden halutessa ja kuten alkuun tapahtuikin, kunnes minulla kävi tuuri. Isoin oppi näistä ajoista oli se, että moni asia on edelleen yhteiskunnassamme huonosti varsinkin heikoimmassa asemassa olevan...