Siirry pääsisältöön

Luovuudella mielenrauhaa & iloa

Olen Piia, kohta 31- vuotias neitokainen Iisalmesta. Seuraa minulle pitävät kaksi kissaa ja vaikka olenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia, niin käyn ns. töissä tienaamassa muutaman euron ylimääräistä. En osaa soittaa, laulaa tai piirtää, joten minun luovat menetelmäni ovat valokuvaus, kirjottaminen ja käsitöiden tekeminen. 

Minusta on tärkeää että ihminen saa toteuttaa itseään, oli kyseessä sitten maalaaminen tai soittaminen tai käsityöt. Olen huomannut, että kun valokuvaan niin saavutan eräänlaisen mielenrauhan, jonka aikaansaamiseksi on aikoinaan pitänyt joogata tunnin ajan. Minulla on kova halu luoda jotain kaunista ja kuvaamamalla luon omalta osaltani sitä tähän maailmaan. Minulla on myös ilonaiheet aika harvassa, mutta valokuvaamalla saavutan myös suurta iloa ja jonkinsortin tyydytystä kun kuvaamanani kohde välittyy linssin kautta juuri sellaisena kuin haluan sen esittää. Luovuus näkyy elämässäni pääosin valokuvaamisena ja kuvien muokkaamisena. Teen myös käsitöitä töissä, mikä on myös luovuuden käyttämistä minun mielestä. Kirjoitan myös yhteisöblogiin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöistä.

Ikkunatarinani on neljä valokuvaa, nimeltään vankila, rauha, yksinäisyys ja vapaus. 

Se tunne, kun sai kuvia esille, oli jotain uskomattoman hienoa ja vieläkään ei meinaa uskoa että sain kuviani esille. 
Tuli sellainen olo että taidan ihan aikuisten oikeasti olla valokuvaaja, vaikkakin ihan vasta-alkaja. Mutta silti. Harjoiteltavaa on vielä paljon, seuraavaksi haluan perehtyä ihmisten kuvaamiseen, mikä vaatii ns. uhrautumista ystäviltä. 



Jos haluat alkaa toteuttamaan itseäsi, niin etsi rauhassa oma tapasi. 
Käsityöt, blogi, valokuvaus, taide, valinta on sinun! 


Ja luonnollisesti ei pidä turhautua jos ei heti ole mestari, kärsivällisyys on hyve. Olin todella turhautunut ja kiukkuinen aikoinaan kun en voinut toteuttaa itseäni millään tavalla. Omat avaimet- projektin kautta pääsin kokeilemaan valokuvaamista ja ihastuin samantien. Kannattaa käydä vaikka kokeilemassa erilaisia kursseja, joillain paikkakunnilla kursin ensimmäinen kerta voi olla ilmainen. Ole rohkeasti yhteydessä esim. paikalliseen Kansalaisopistoon! 






Paikallisesta kirjastostakin löytyy varmasti erilaisia kirjoja piirtämisestä, maalaamisesta, käsitöistä ym. Niiden avulla voit kokeilla itse aluksi. Kaikkia välineitä ei tarvitse hommata heti, valokuvaamisen kokeiluun riittää aluksi kännykän kamera. Ja hyviä kuvankäsittelyohjelmia saa ilmaiseksi latamaalla tabletin tai älykännykän sovelluskaupasta. 

-Piia-




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun...

Haluan herättää toivon kipinän takaisin elämään ja auttaa toisia!

Olen kirjoittanut alla olevan tekstin vuonna 2015 juuri ennen kuin hakeuduin osastolle. Tekstissä tuon esille sen hetkistä olotilaani ja omia ajatuksiani. Näin jälkeen päin kun olen tekstejäni lukenut synkimmiltä ajanjaksoiltani olen monesti miettinyt sitä miten toivoton olen ollut ja teksteistä huokuu epätoivoisuuteni elämääni kohtaan. Haluan jakaa vanhoja tekstejä sen takia, että haluan auttaa toisia, jotka ovat kokeneet tai kokevat tällä hetkellä samanlaisia ajatuksia ja tuntemuksia kuin minä olen kokenut! Haluan herättää toivon kipinää siitä, että lopulta olo helpottuu! Avun hakeminen ei ole koskaan väärin ja kannustankin hakemaan apua heti kun siltä tuntuu!   Olen ollut enemmän tai vähemmän masentunut noin kymmenen vuoden ajan. Masennus ja ahdistus kulkevat kuin aaltoina, välillä oloni on parempi, välillä taas huonompi. Koskaan en ole kohdannut tällaista masennusta ja valtavaa ahdistusta, jota olen tuntenut jo parin kuukauden ajan... Tuntuu, kuin selkäni katkeai...