Siirry pääsisältöön

Luovuus näkyy arjessani koko ajan -on aina näkynyt ja tulee näkymään!

Nimeni on Sarita. Olen gootti/heavy henkinen taiteilijasielu, joka rakastaa eläimiä.

Olen aloittanut piirtämisen ja taiteen tekemisen heti kun olen vain osannut pitää kynää kädessä. Taide on ollut siis aina vahvasti osa elämääni. Lapsena harjoittelin ja opettelin piirtämistä ja maalaamisesta omatoimisesti. Taide vei kuitenkin vahvasti mukanaan ja hain Lapinlahden taidelukioon opiskelemaan. Siellä sain ensimmäistä kertaa opetusta taiteen tekemiselle. Ja näin jälkikäteen olen huomannut, että koulun päätyttyäkin olen tehnyt oivalluksia opeista joita sieltä olen saanut. Opiskelu ei siis mennyt hukkaan millään tavalla vaan voin edelleenkin ammentaa sieltä tietoa!


Olen käynyt kansalaisopiston järjestämällä taidemaalauskurssilla jo vuodesta 2014. Siellä opettajana toimii Timo Tolonen. Taidemaalaus kurssilla opetellaan uusia tekniikoita sekä siellä huomioidaan jokaisen osallistujan omat lähtökohdat joista lähdetään liikkeelle. Minä olen esimerkiksi opetellut tekemään erilaisia kerroksia/pintoja tauluille sekä palettiveitsen käyttöä. Kurssissa parasta on omasta mielestäni se, että sinne ei tarvitse mennä ammattilaisena vaan sinne saa tulla kuka tahansa opettelemaan maalausta.


Käytän paljon erilaisia luovia menetelmiä arjessani. Kaikkein eniten pidän maalaamisesta ja piirtämisestä. Tällä hetkellä keskityn enimmäkseni maalaamiseen. Maalaamisen kautta pystyn purkamaan tunteitani ja ajatuksiani, niin hyviä kuin huonojakin asioita. Maalaamisen kautta saan ne tuotua parhaiten esille. Maalaamisprosessi voi olla joskus monimutkaista, riippuen täysin siitä tunteesta millä sitä lähtee tekemään. Esimerkiksi vuoden vaihteen jälkeen maalasin taulun nimeltä "Feeniks lintu" josta ajattelin välillä, että se ei valmistu ikinä ja sen työstäminen oli todella haastavaa. Maalasin taulua paljon ja muutin sitä todella paljon mitä pidemmälle taulua työstin. Lopulta tauluun syntyi lintu jonka jälkeen loppu taulun maalaaminen oli huomattavasti helpompaa. Kun taulu oli valmis tunsin suurta helpotusta siitä.



Luovuus näkyy elämässäni ja arjessani koko ajan. Keksin todella paljon erilaisia ideoita joita lähteä toteuttamaan tai testaamaan. Luovuus näkyy myös minussa itsessäni, pukeutumistyylissä ja meikkaamisessa. Arkeeni kuuluu myös taidemaalauskurssin lisäksi lavastaiden tekeminen Williwision teatterin näytelmään "Liisa Ihmemaassa". Lavasteiden tekeminen ollut itselle erittäin mieluista hommaa. Lähden aina mielellään kaikkiin taideprojekteihin mukaan!

Tein ikkunatarinan Omat avaimet-projektin toimistolle syksyllä 2018. Toin esille omia maalauksiani toimiston ikkunaan sekä sisäpuolelle. Maalaukset valikoitu sen perusteella mitkä oli uusia ja vasta maalattuja. Olen saanut vaihtaa myös maalauksia sitä mukaan kun uusia on syntynyt. Sain maalauksia esille myös Kiuruvedelle helmikuussa 2019 pidettyyn, Avoimet ikkunat -kurkistuksia nuorten aikuisten elämään, taidenäyttelyyn. 

Omasta mielestäni oli todella huippu juttu, että maalauksia pääsi laittamaan esille! Se tuntui todella hyvälle! 

Pääsin myös tekemään visuaalista ilmettä Omat avaimet-projektissa luotuun yksilövalmennuksen oppaaseen. Oppaassa näkyy käden jälkeni kansikuvassa ja muutamissa harjotteissa. Niiden toteuttaminen oli itselleni helppoa ja mukavaa.


Vinkkinä annan, että kannattaa laittaa omia ideoitaan ja ajatuksiaan ylös esim. ranskalaisilla viivoilla niin se auttaa monesti pääsemään asiassa eteenpäin ja uppoutumaan luovuuden maailmaan. Kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan esimerkiksi maalausta jos yhtään siltä tuntuu ja siihen on kiinnostusta! Maalaamiseen ei välttämättä tarvitse olla edes mitään tiettyä ideaa kun sitä lähtee tekemään vaan voi lähteä vaan sekoittelemaan värejä ja kokeilemaan miten värit sulautuvat toisiin. Jos kaipaa enemmän ohjausta ja opastusta niin suosittelen lämpimästi tulemaan kansalaisopiston taidemaalauskurssille.

Löydät lisää taidettani #saritaart13 instasta.
-Sarita-

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luovuudella mielenrauhaa & iloa

Olen Piia, kohta 31- vuotias neitokainen Iisalmesta. Seuraa minulle pitävät kaksi kissaa ja vaikka olenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia, niin käyn ns. töissä tienaamassa muutaman euron ylimääräistä. En osaa soittaa, laulaa tai piirtää, joten minun luovat menetelmäni ovat valokuvaus, kirjottaminen ja käsitöiden tekeminen.  Minusta on tärkeää että ihminen saa toteuttaa itseään, oli kyseessä sitten maalaaminen tai soittaminen tai käsityöt. Olen huomannut, että kun valokuvaan niin saavutan eräänlaisen mielenrauhan, jonka aikaansaamiseksi on aikoinaan pitänyt joogata tunnin ajan. Minulla on kova halu luoda jotain kaunista ja kuvaamamalla luon omalta osaltani sitä tähän maailmaan. Minulla on myös ilonaiheet aika harvassa, mutta valokuvaamalla saavutan myös suurta iloa ja jonkinsortin tyydytystä kun kuvaamanani kohde välittyy linssin kautta juuri sellaisena kuin haluan sen esittää. Luovuus näkyy elämässäni pääosin valokuvaamisena ja kuvien muokkaamisena. T

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun

Yksilövalmennus -Kohtaa nuori aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi.

Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän.  Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille. Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan.  Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.  Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä myös meidän yhte