Siirry pääsisältöön

Luovuudella väriä elämään!

Olen 26 -vuotias intohimoinen käsitöiden tekijä. Olen tehnyt käsitöitä lähes tulkoon koko elämäni ajan. Opin jo 9 -vuotiaana neulomaan ja virkkaamaan ja siitä se lähti. 


Nykyään neulomisen ja virkkaamisen lisäksi teen hyvin laajasti erilaisia käsitöitä. Tykkään tehdä ryijyjä, kutoa, maalata ja askarrella. Ja saan tehtyä käsilläni ja luovuudellani paljon erilaisia asioita mm. seinäryijyjä, ryijytakkeja, villapaitoja, lapasia, koruja, villasukkia! Tykkään opetella ja kokeilla uusia asioita. 
Suosittelen kaikkia reippaasti kokeilemaan eri käsityön menetelmiä ja haastamaan itseään jos siihen on pienikin murunen mielenkiintoa sisällä!







Luovuus on osa elämääni, osa itseäni. Luovuus on minulle tapa nähdä tätä maailmaa mitä me elämme. Luovuuden, omien käsieni kautta tuon muiden nähtäväksi sen mitä minä näen. Samalla koen ylpeyttä siitä mitä osaan tehdä. 





On upeaa seurata myös käsityön syntyprosessia siitä, mitä kaikkea omien käsien kautta pystyykään tekemään!



Monesti inspiraation iskiessä haluan päästä toteuttamaan ideani välittömästi. Luovuudesta saan itselleni hyvää mieltä ja parhaimmillaan se on "flow-tilan" saavuttamista. 

Luovuus antaa minulle väriä elämääni ja koen sen rikkautena. 

Luovuus on iso osa elämääni ja joskus uppoudun käsitöiden tekemiseen tunti kausiksi. Tuon luovuuttani esille myös omalla instagram-tilillä ja blogissani.


Pääsin luomaan oman ikkunatarinani Omat avaimet-projektin tiloihin syksyllä 2018. Toin ikkunatarinaan neljä erilaista ryijyä. Yksi ryijystä "Etsi kettu" laitettiin esille toimiston ikkunaan. Loput ryijyt muodostivat kokonaisuuden joka laitettiin esille toimiston sisätiloihin.  Ryijyt kertoivat yhtenäistä tarinaa omasta suruprosessistani. Ryijyjen nimet olivat "Ketuttaa", "Kaipuu" ja "Feeniks". 


Omien töiden esille saaminen tuntui itsestä todella hyvältä koska ryijyt olivat tarkoitettukin nähtäväksi eikä pölyttymään nurkkiin. Ikkunatarinan jälkeen ryijyt ovat olleet esillä myös Kiuruveden kulttuuritalolla ja nyt ne ovat matkalla "Kulttuurista Siivet ja Juuret" järjestämään kiertävään näyttelyyn.


Nyt annan teille kaikille vinkin jota voitte helposti kokeilla kotona eikä se maksa hirveästi. Viime helmikuussa tein erilaisia hamahelmi korviksia. Hamahelmi korviksen tekoon et tarvitse mitään muuta kuin: hamahelmiä, hamahelmi alustan, silitysraudan ja korviskoukut & välirenkaat. Korviksen voit toteuttaa omalla tyylillä tai katsoa vinkkejä pinterestistä. 



Toivon sinulle inspiraatiota käsillä tekemiseen ja luovuuteen!

-Si.E.Vä eli Silja Väätäinen-





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ajatuksia ja kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta

Halusimme koota yhteen ja jakaa teillekin kokemuksiamme ja ajatuksiamme kuntouttavasta työtoiminnasta. Kerromme näistä molemmat omassa tekstissään. -Piia & Jenni- Olen ollut monta kertaa kuntouttavassa työtoiminnassa. Kun lopetin lukion, aloin ajelehtimaan elämässäni kun en päässyt opiskelemaan ja minulla ei ollut varasuunnitelmaa. Ensimmäisen kerran olin kuntouttavassa työtoiminnassa 19 vuotiaana, sain sisältöä päiviin ja sen pienen korvauksen per päivä. Olin tuolloin eräässä lahjatavaramyymälässä, ja sieltä sain innostuksen lähteä opiskelemaan merkonomiksi. Pääsin kouluun mutta opiskelujen edetessä tajusin että en kykenisi tekemään kaupanalan töitä (omasta mielestä) vaikean matematiikan vuoksi. Minulla ei ole ollut ikinä laskupäätä, prosenttilaskut pystyn vielä laskemaan tarpeen vaatiessa vaikka laskimella, mutta kun aletaan puhumaan siitä muusta matematiikasta niin se oli liikaa. Jokaisen matemaattisen aineen kokeen jouduin tekemään aina uudestaan koulunkäyntiavustajan k...

Vaikuttaminen osana elämää

Hei, Kerron ensin jotakin minusta itsestäni, joten sinun on ehkä helpompi ymmärtää lähtökohtiani tehdä sitä mitä minä teen tänä päivänä. Takanani on pitkä polku mielenterveyskuntoutujana. Diagnooseja on löytynyt vakavasta masennuksesta laajaan ahdistuneisuushäiriön kirjoon. Eikä minulla ole ollut kymmeneen vuoteen äitini kuoleman jälkeen käytännön tukea lähipiirissäni asioideni hoitoon. Olin kuitenkin onnekas, että törmäsin kymmenen vuotta takaperin apua hakiessani oman työnsä huippu osaajiin, jotka etsivät ja kulkivat kanssani polkua, joka on tuonut minut tähän päivään. Koin tuolloin vahvaa epäreiluuden tunnetta ja jopa vihaa siitä, että yhteiskunta unohti minut ja pääsin tippumaan siihen kuuluisaan väliin, jota ei pitäisi olla. Minua olisi voitu pompottaa luukulta toiselle näin työntekijöiden halutessa ja kuten alkuun tapahtuikin, kunnes minulla kävi tuuri. Isoin oppi näistä ajoista oli se, että moni asia on edelleen yhteiskunnassamme huonosti varsinkin heikoimmassa asemassa olevan...

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun...