Hei kaikille!
Olen Piia, 1988 syntynyt nuori aikuinen. Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta tällä hetkellä sairauteni on remissiossa ( = taantumisvaiheessa, eli olen niin terve kuin voin olla tällä diagnoosilla.) Olen pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä, eläkkeen sain 2018 alussa. Minulla on kaksi kissaa, Sirius ja Luna, jotka pitävät minulle seuraa kotona. Vapaa-ajalla tykkään käydä valokuvaamassa.
Pitkä suhteeni päättyi lokakuussa 2017 ja paria kuukautta myöhemmin muutin Iisalmeen. Käyn eräällä säätiöllä tienaamassa muutaman euron eläkkeen päälle, ja tulin mukaan Omat avaimet- projektiin huhtikuussa 2019 kokemusasiantuntijaksi. Olin aiemmin osallistunut projektin tarjoamaan yksilövalmennukseen, hevariryhmään ja ikkunatarinassa on tällä hetkellä minun ottamia valokuvia.
Kokemusasiantuntijan roolissa olen tähän mennessä päässyt kertomaan kokemuksiani hevariryhmästä ammattilaisten koulutuksessa Iisalmessa sekä olin mukana ohjausryhmässä Joensuussa. Olen myös mukana suunnittelemassa loppuvuoden seminaarien sisältöä.
Kertoessani kokemuksiani hevarikoulutuksessa kuuntelijat esittivät aktiivisesti kysymyksiä, mikä oli minusta oikein mukavaa, vaikka välillä en osannutkaan antaa vastausta heti vaan jouduin miettimään sitä hetken. Tuossa on yksi syy miksi kokemusasiantuntijat ovat minusta tärkeitä, he voivat antaa asian kokeneen tuntemuksia ryhmästä tai sairaudesta mikä vastaavasti hyödyttää ammattilaisia ja kanssaihmisiä. Ja juuri osittain tästä syystä vastasin myöntävästi, hetkeäkään epäröimättä, kun minua pyydettiin mukaan projektiin.
Mutta pääsyy on halu auttaa ihmisiä. Ajattelen näin että jos voin auttaa edes yhtä ihmistä jollain tavalla kertomalla oman selviytymistarinani niin se on kaiken ajan arvoista. Ja tätä työtä tehdessäni en tee turhaa työtä ja pystyn jatkuvasti kehittymään, mikä lisää mielekkyyttä.
Kuten alussa mainitsin, vointini on tällä hetkellä tasainen ja odotan kesää innolla. Olen projektin somepäivitysvastaava heinäkuussa yhden viikon ajan, ja hiukan mietityttää että mitenköhän menee. Myös on ollut työkaverin kanssa puhetta että mentäisiin piknikille ja ensi viikolla käymme allekirjoittamassa sopimukset kuntosalijäsenyydestä heinäkuun ajalle. Eli touhua riittää, toivottavasti osaan myös asettua aloilleni ja nauttia Suomen lyhyestä mutta kauniista kesästä.
-Piia-
Olen Piia, 1988 syntynyt nuori aikuinen. Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta tällä hetkellä sairauteni on remissiossa ( = taantumisvaiheessa, eli olen niin terve kuin voin olla tällä diagnoosilla.) Olen pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä, eläkkeen sain 2018 alussa. Minulla on kaksi kissaa, Sirius ja Luna, jotka pitävät minulle seuraa kotona. Vapaa-ajalla tykkään käydä valokuvaamassa.Pitkä suhteeni päättyi lokakuussa 2017 ja paria kuukautta myöhemmin muutin Iisalmeen. Käyn eräällä säätiöllä tienaamassa muutaman euron eläkkeen päälle, ja tulin mukaan Omat avaimet- projektiin huhtikuussa 2019 kokemusasiantuntijaksi. Olin aiemmin osallistunut projektin tarjoamaan yksilövalmennukseen, hevariryhmään ja ikkunatarinassa on tällä hetkellä minun ottamia valokuvia.
Kokemusasiantuntijan roolissa olen tähän mennessä päässyt kertomaan kokemuksiani hevariryhmästä ammattilaisten koulutuksessa Iisalmessa sekä olin mukana ohjausryhmässä Joensuussa. Olen myös mukana suunnittelemassa loppuvuoden seminaarien sisältöä.
Kertoessani kokemuksiani hevarikoulutuksessa kuuntelijat esittivät aktiivisesti kysymyksiä, mikä oli minusta oikein mukavaa, vaikka välillä en osannutkaan antaa vastausta heti vaan jouduin miettimään sitä hetken. Tuossa on yksi syy miksi kokemusasiantuntijat ovat minusta tärkeitä, he voivat antaa asian kokeneen tuntemuksia ryhmästä tai sairaudesta mikä vastaavasti hyödyttää ammattilaisia ja kanssaihmisiä. Ja juuri osittain tästä syystä vastasin myöntävästi, hetkeäkään epäröimättä, kun minua pyydettiin mukaan projektiin.
Mutta pääsyy on halu auttaa ihmisiä. Ajattelen näin että jos voin auttaa edes yhtä ihmistä jollain tavalla kertomalla oman selviytymistarinani niin se on kaiken ajan arvoista. Ja tätä työtä tehdessäni en tee turhaa työtä ja pystyn jatkuvasti kehittymään, mikä lisää mielekkyyttä.
Kuten alussa mainitsin, vointini on tällä hetkellä tasainen ja odotan kesää innolla. Olen projektin somepäivitysvastaava heinäkuussa yhden viikon ajan, ja hiukan mietityttää että mitenköhän menee. Myös on ollut työkaverin kanssa puhetta että mentäisiin piknikille ja ensi viikolla käymme allekirjoittamassa sopimukset kuntosalijäsenyydestä heinäkuun ajalle. Eli touhua riittää, toivottavasti osaan myös asettua aloilleni ja nauttia Suomen lyhyestä mutta kauniista kesästä.
-Piia-
Kommentit
Lähetä kommentti