Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän. Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille.
Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan. Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.
Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä myös meidän yhteistyötahojen kanssa Aspa-koti Aronian ja Attendo Ahjolan kanssa Iisalmessa. Työmenetelmän harjoituksiin kysyttiin myös mielipidettä meidän kokemusasiantuntijoilta. Yksilövalmennukseen osallistui molemmilta yhteistyötahoilta yksi nuori mukaan.
Yksilövalmennus toteutettiin heinäkuussa 2018 näiden kahden nuoren kanssa. Valmennuksen pitäminen oli hyvin intensiivistä ja koko valmennus käytiin läpi neljän viikon aikana. Molemmat valmennukset oli itselle opettavaisia ja antoisia sekä koen, että sain niistä paljon myös lisää omaan työskentelyyni reflektoinnin kautta. Reflektointia toteutettiin jokaisen valmennuskerran jälkeen havaintolomakkeen avulla joka luotiin osaksi yksilövalmennusta. Havaintolomakkeen luomisessa käytettiin apuna empatiakarttaa.
Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan. Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.
Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä myös meidän yhteistyötahojen kanssa Aspa-koti Aronian ja Attendo Ahjolan kanssa Iisalmessa. Työmenetelmän harjoituksiin kysyttiin myös mielipidettä meidän kokemusasiantuntijoilta. Yksilövalmennukseen osallistui molemmilta yhteistyötahoilta yksi nuori mukaan.
Yksilövalmennus toteutettiin heinäkuussa 2018 näiden kahden nuoren kanssa. Valmennuksen pitäminen oli hyvin intensiivistä ja koko valmennus käytiin läpi neljän viikon aikana. Molemmat valmennukset oli itselle opettavaisia ja antoisia sekä koen, että sain niistä paljon myös lisää omaan työskentelyyni reflektoinnin kautta. Reflektointia toteutettiin jokaisen valmennuskerran jälkeen havaintolomakkeen avulla joka luotiin osaksi yksilövalmennusta. Havaintolomakkeen luomisessa käytettiin apuna empatiakarttaa.
Huomasin ensimmäisten valmennuskertojen jälkeen kiinnittiväni paljon huomiota vuorovaikutukseen, omaani kuin myös nuoren. Vuorovaikutus nousikin oleellisimmaksi asiaksi yksilövalmennuksessa. Heti ensimmäisillä tapaamisilla nuoret kertoivat huonoista kokemuksista ja kohtaamisista ammattilaisten kuin myös perheenjäsenten, ystävien kuin sukulaisten kanssa. Nuoret olivat joutuneet kokemaan väheksyntää, syrjintää, halveksuntaa, eikä heidän mielipiteitään ja toiveitaan oltu kuultu tai otettu huomioon. Monesti nuoret olivat kokeneet myös, ettei heille annettu tarpeeksi aikaa, aina oli kiire edetä eteenpäin, olipa kyseessä seuraava palaveri tai nuoren oma kuntoutuminen.
Annoin yksilövalmennuksessa paljon aikaa keskusteluille, pohdinnoille ja mahdollisuuden nuorelle kertoa asioistaan ilman, että hoputan häntä tai ryhdyn heti neuvomaan ja ohjaamaan nuorta, miten hänen tulee toimia tai mitä hänen tulee tehdä. Nuoret eivät välttämättä edes halunneet minun sanovan yhtään mitään.
Se, että kuuntelin ja olin läsnä heitä varten, riitti. Usein ammattilaisina sorrumme siihen, että haluamme lähteä ratkaisemaan ongelmaa, joka ei nuoren mielestä edes ole ongelma ja ehdottelemme nuorelle, mitä hänen tulisi tehdä. Saatamme myös sortua tekemään ennakko-oletuksia ja yleistyksiä nuorten aikuisten elämästä ja siihen liittyvistä haasteista.
Olemmeko kuitenkaan pysähtyneet miettimään sitä, millä tavalla nuori itse haluaa tulla kohdatuksi ja kuulluksi? Kuulemmeko oikeasti nuoren haasteet ja vaikeudet elämässä vai kuvittelemmeko kuulevamme ne?
Nuoret haluavat tulla kohdatuksi täysin samalla tavalla kuin me kaikki muutkin ihmiset: aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi. Nuoret haluavat tulla hyväksytyksi sellaisena kuin he ovat, omana itsenään, ihmisenä.
Saimme yksilövalmennuksesta nuorilta positiivista palautetta. Nuoret suosittelisivat yksilövalmennusta erityisesti nuorille, joilla on haasteita omassa arjessaan. Tai joilla oma elämä on vielä hukassa. Nuoret toivat esille myös sen, että oma motivaatio ja halu muuttaa elämänsä suuntaa on oleellisin asia valmennuksessa. Jos näitä ei löydy, ei valmennuksesta ole hyötyä. Nuoren oma halukkuus ja vapaaehtoisuus osallistumiseen on tärkeää. Yksilövalmennuksesta nuoret kokivat saavansa apua arjen haasteisiin harjoitteiden, keskustelujen ja valokuvauksen avulla.
Yksilövalmennuksen toteutukseen olemme luoneet "Yksilövalmennuksen ohjaajan oppaan" joka on nyt julkaista Mielenterveyden keskusliiton sivuilla. Oppaaseen pääset tutustumaan tästä klikkaamalla.
Yksilövalmennuksesta olen jo aikaisemmin kirjoittanut Aspan Ravistaja-blogiin.
Nyt siis rohkeasti tutustumaan oppaaseen ja kokeilemaan yksilövalmennusta omassa työssään!
-Johanna-
Blogissa olevat kuvat on otettu yksilövalmennuksessa valokuvauskerroilla.
Kommentit
Lähetä kommentti