Siirry pääsisältöön

Aivot narikkaan kesälomaksi!

Tänään koittaa se päivä! Voi että, miten ihanaa!
Myös minä jään kesälomalle!

Tämä kulunut viikko on tuntunut hyvin oudolta kun on tiimin ainut joka on ollut vielä töissä. Aikas yksinäistä ja pitkävetäistä on välillä ollut. Olen todennut jälleen sen, että tykkään työssäni kohdata ihmisiä ja tehdä ihmisten kanssa yhdessä työtä. 

Onneksi tällä viikolla olen kuitenkin tavannut meidän kokemusasiantuntija nuoria ja Kiuruvedellä aloiteltiin ryhmätoimintaa ensi elokuusta eteenpäin. Toki paljon pieniä rästihommiakin on saanut tehtyä ja elokuussa on hyvä mieli palata töihin kun ei jää mieltä vaivaamaan mitkään työasiat. 

Kesälomaltani odotan kaikkein eniten sitä etten suunnittelu etukäteen menemisiä ja tulemisia vaan voitaisiin perheen kanssa lähteä ja tulla siten kun sinä päivänä huvittaa... tarkoittaa siis sitä, että joudun oikeasti heittämään järjestelmälliset aivoni narikkaan ja menemään fiiliksen mukaan. En muista milloinka olisin viimeksi tehnyt niin... ehkä 10 vuotta sitten?



Haaveilen lomassa hitaista aamuista, lasten kanssa ulkona olemisesta, upeasta kesälomareissusta perheen kanssa, letuista, jäätelöstä, pihahommista, jalkapallon pelluusta, kiireettömistä lenkeistä kavereiden kanssa, kesäteatteri reffeistä miehen kanssa, festaritunnelmasta sekä rentoutumisesta kirjojen ja tv-sarjojen parissa. 
Ja mikä ihaninta, uskon todellakin, että tämän kesän haaveeni toteutuvat!


Toivotan kaikille erittäin rentouttavaa ja "aivot narikassa" olevaa kesää! Nautitaan hetkestä niin saavutamme kesän ilon varmasti!

-Johanna-

Ps. Blogi jää nyt heinäkuun ajaksi tauolle! Uusia tekstejä taas elokuussa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luovuudella mielenrauhaa & iloa

Olen Piia, kohta 31- vuotias neitokainen Iisalmesta. Seuraa minulle pitävät kaksi kissaa ja vaikka olenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia, niin käyn ns. töissä tienaamassa muutaman euron ylimääräistä. En osaa soittaa, laulaa tai piirtää, joten minun luovat menetelmäni ovat valokuvaus, kirjottaminen ja käsitöiden tekeminen.  Minusta on tärkeää että ihminen saa toteuttaa itseään, oli kyseessä sitten maalaaminen tai soittaminen tai käsityöt. Olen huomannut, että kun valokuvaan niin saavutan eräänlaisen mielenrauhan, jonka aikaansaamiseksi on aikoinaan pitänyt joogata tunnin ajan. Minulla on kova halu luoda jotain kaunista ja kuvaamamalla luon omalta osaltani sitä tähän maailmaan. Minulla on myös ilonaiheet aika harvassa, mutta valokuvaamalla saavutan myös suurta iloa ja jonkinsortin tyydytystä kun kuvaamanani kohde välittyy linssin kautta juuri sellaisena kuin haluan sen esittää. Luovuus näkyy elämässäni pääosin valokuvaamisena ja kuvien muokkaamisena. T

Yksilövalmennus -Kohtaa nuori aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi.

Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän.  Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille. Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan.  Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.  Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä myös meidän yhte

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun