Siirry pääsisältöön

Hei,alkaako sinulla opinnot tai uusi työ tai työkokeilu syksyllä-tai haluaisitko näitä asioita mutta jokin tuntuu vaikealta ja pohdit pitäisikö  asioiden vaan antaa olla?Ennenkuin teet mitään hätiköityä päätöstä,lue tämä blogiteksti. Voisiko tässä olla sinulle apua arjen haasteisiin?Iisalmessa toimii Kapasiteetti käyttöön hanke ja vastaavanlaista toimintaa löytyy varmasti muiltakin paikkakunnilta.KK-olkaa hyvä 😊kesäterkuin OA tiimi.


Hei! Me olemme Marja, Jenni ja Tiina Iisalmen Nuorison Tuki ry:ltä eli INTRY:ltä. Työskentelemme Kapasiteetti käyttöön – nuorten neuropsykiatrinen valmennus arjen toimintaympäristöissä -hankkeessa, joka alkoi marraskuussa. Hankkeessa tarjoamme nuorille yksilöllistä ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta ja keskitymme niihin asioihin, jotka nuori itse kokee haasteiksi arjessaan. Toisilla nämä haasteet liittyvät arjenhallintaan, toisilla opintojen etenemiseen ja onpa nuorten kanssa pohdittu myös omaa tulevaisuutta ja siihen liittyviä suunnitelmia. Vielä ei ole tullut vastaan pulmaa, jota emme olisi käyneet nuoren kanssa yhdessä pohtimaan.

 


Ratkaisukeskeisessä neuropsykiatrisessa valmennuksessa etsitään vahvuuksia ja voimavaroja sekä pyritään saamaan nuorelle onnistumisen kokemuksia, joiden kautta hän voi nähdä itsensä myönteisessä valossa – ehkä ensikertaa vuosikausiin. Näiden kokemusten myötä nuori saa tunteen siitä, että myös hän voi onnistua ja osata. Ja pienistä puroista kasvaa iso virta, kuten sanotaan. Nuori työskentelee yhdessä valmentajansa kanssa kohti itse laatimiaan tavoitteita ja pienin askelin on mahdollista onnistua asioissa, jotka nuoresta ovat alkuun saattaneet tuntua mahdottomilta. Ja lopulta nuori onnistuu itsenäisesti ilman valmentajan tukea.

 

Yksinkertaisimmillaan valmennuksen periaatteiden voidaan sanoa olevan asioiden katsomista positiivisesta näkökulmasta. Valmentajina meitä kiinnostaa epäonnistumisten sijaan onnistumiset: meitä ei kiinnosta miksi nuori on ollut koulusta 100 tuntia poissa, vaan mikä hänet on saanut olemaan toiset 100 tuntia läsnä. Milloin ja missä olosuhteissa jokin nyt haasteena oleva asia sujuu ja onnistuu? Kun löydämme näitä niin sanottuja positiivisia poikkeuksia, lähdemme nuoren kanssa tutkimaan, mitä näistä onnistumisen edellytyksistä on mahdollista lisätä arkeen entistä enemmän.

 

Valmennuksessa jalkaudumme ratkomaan haasteita nuoren kanssa yhdessä sinne, missä niitä esiintyy. Tiskaaminen voi jatkossa sujua aivan itsenäisesti, kun tiskivuori on ensin selätetty yhdessä valmentajan kanssa. Kaupassa ostoskoriin löytyvät sinne toivotut tuotteet myöhemminkin, kun ne on sinne ensin yhdessä kerätty. Kouluun tai aamulla oleviin menoihin voi jatkossa ennättää ajoissa, kun opettelee ajattelemaan aamutoimensa kiireen ja kaaoksen sijaan tehtäviksi pilkottuna. Harjoittelemme siis uusia toimivampia toimintatapoja aiempien, mahdollisesti toimimattomien, tilalle.

 

Hankkeemme asiakkaissa on nuoria hyvin monista eri lähtökohdista. Heidän haasteensa ovat erilaisia, mutta jokaisella on suunta kuitenkin eteenpäin. Haasteeksi nuori voi kokea sosiaaliset tilanteet, keskittymisen hankaluudet, ajanhallinnan vaikeudet tai vaikkapa oman arkensa suunnittelun ja toteutuksen. Valmennuksessa lähdemme siitä, että yksikään nuoren kokema haaste ei estäisi tai rajoittaisi mielekästä arkea, vaan hän saa itselleen valmiuksia, jotka tukevat hyvän ja omannäköisen elämän elämistä.

 

Mutta mitä valmennus nuorelta vaatii? Mielestämme tärkein, mitä nuorelta vaaditaan, on motivaatio ja sitä myötä halu sitoutua asioidensa eteenpäin viemiseen. Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus ei ole taikasauva tai hokkuspokkus-temppu vaan nuoren ja valmentajan matka kohti nuoren asettamaa päämäärää. Ja harva nuori tietääkään, että hänellä itsellään on jo se kaikki osaaminen ja tietotaito omasta elämästään, sekä ratkaisun avaimet käsissään kohti oman elämänsä toimijuutta.


 Hankkeen toiminta-aika 1.11.2019 – 31.1.2022. Hanketta toteuttaa Iisalmen Nuorison Tuki ry ja rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, Iisalmen kaupunki ja OLVI-säätiö.


 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun...

Minä selvisin- nyt haluan olla se, joka auttaa muita jaksamaan

Olen entinen mielenterveyskuntoutuja, nykyinen äiti, aviopuoliso ja tuoreen ADHD- diagnoosin omistaja. Valmistun pian tämän vuoden lopussa sosionomiksi (AMK). Elämäni ei ole ollut suoraviivaista ja helppoa, harvoin elämä sitä onkaan. Minulla on kuitenkin jotain erityistä annettavaa: ymmärrystä, joka ei synny kirjoista, vaan kokemuksesta. Olen ollut harjoittelussa 10 viikon ajan Aspa- säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton yhteisessä Omat Avaimet 4you- toiminnassa. Aloitin vuonna 2018 kokemustoimijan tehtävissä, kun toiminta oli vielä projekti ja nyt olen saanut suorittaa viimeisen harjoitteluni Omat Avaimet 4you- toiminnassa. Eräänlainen ympyrä sulkeutuu harjoittelun päättymisen myötä ja se on hieman haikeaa. Harjoittelun aikana olen saanut käyttää luovia menetelmiä, ohjata ryhmiä ja kohdata ihmisiä matalalla kynnyksellä. Minun tarinani on muuttunut hyvin paljon näiden seitsemän vuoden aikana. Toimin edelleen satunnaisesti kokemustoimijana, mutta pääosassa puheenvuoroissani eivät ole...

Ajatuksia ja kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta

Halusimme koota yhteen ja jakaa teillekin kokemuksiamme ja ajatuksiamme kuntouttavasta työtoiminnasta. Kerromme näistä molemmat omassa tekstissään. -Piia & Jenni- Olen ollut monta kertaa kuntouttavassa työtoiminnassa. Kun lopetin lukion, aloin ajelehtimaan elämässäni kun en päässyt opiskelemaan ja minulla ei ollut varasuunnitelmaa. Ensimmäisen kerran olin kuntouttavassa työtoiminnassa 19 vuotiaana, sain sisältöä päiviin ja sen pienen korvauksen per päivä. Olin tuolloin eräässä lahjatavaramyymälässä, ja sieltä sain innostuksen lähteä opiskelemaan merkonomiksi. Pääsin kouluun mutta opiskelujen edetessä tajusin että en kykenisi tekemään kaupanalan töitä (omasta mielestä) vaikean matematiikan vuoksi. Minulla ei ole ollut ikinä laskupäätä, prosenttilaskut pystyn vielä laskemaan tarpeen vaatiessa vaikka laskimella, mutta kun aletaan puhumaan siitä muusta matematiikasta niin se oli liikaa. Jokaisen matemaattisen aineen kokeen jouduin tekemään aina uudestaan koulunkäyntiavustajan k...