Siirry pääsisältöön

Hei,alkaako sinulla opinnot tai uusi työ tai työkokeilu syksyllä-tai haluaisitko näitä asioita mutta jokin tuntuu vaikealta ja pohdit pitäisikö  asioiden vaan antaa olla?Ennenkuin teet mitään hätiköityä päätöstä,lue tämä blogiteksti. Voisiko tässä olla sinulle apua arjen haasteisiin?Iisalmessa toimii Kapasiteetti käyttöön hanke ja vastaavanlaista toimintaa löytyy varmasti muiltakin paikkakunnilta.KK-olkaa hyvä 😊kesäterkuin OA tiimi.


Hei! Me olemme Marja, Jenni ja Tiina Iisalmen Nuorison Tuki ry:ltä eli INTRY:ltä. Työskentelemme Kapasiteetti käyttöön – nuorten neuropsykiatrinen valmennus arjen toimintaympäristöissä -hankkeessa, joka alkoi marraskuussa. Hankkeessa tarjoamme nuorille yksilöllistä ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta ja keskitymme niihin asioihin, jotka nuori itse kokee haasteiksi arjessaan. Toisilla nämä haasteet liittyvät arjenhallintaan, toisilla opintojen etenemiseen ja onpa nuorten kanssa pohdittu myös omaa tulevaisuutta ja siihen liittyviä suunnitelmia. Vielä ei ole tullut vastaan pulmaa, jota emme olisi käyneet nuoren kanssa yhdessä pohtimaan.

 


Ratkaisukeskeisessä neuropsykiatrisessa valmennuksessa etsitään vahvuuksia ja voimavaroja sekä pyritään saamaan nuorelle onnistumisen kokemuksia, joiden kautta hän voi nähdä itsensä myönteisessä valossa – ehkä ensikertaa vuosikausiin. Näiden kokemusten myötä nuori saa tunteen siitä, että myös hän voi onnistua ja osata. Ja pienistä puroista kasvaa iso virta, kuten sanotaan. Nuori työskentelee yhdessä valmentajansa kanssa kohti itse laatimiaan tavoitteita ja pienin askelin on mahdollista onnistua asioissa, jotka nuoresta ovat alkuun saattaneet tuntua mahdottomilta. Ja lopulta nuori onnistuu itsenäisesti ilman valmentajan tukea.

 

Yksinkertaisimmillaan valmennuksen periaatteiden voidaan sanoa olevan asioiden katsomista positiivisesta näkökulmasta. Valmentajina meitä kiinnostaa epäonnistumisten sijaan onnistumiset: meitä ei kiinnosta miksi nuori on ollut koulusta 100 tuntia poissa, vaan mikä hänet on saanut olemaan toiset 100 tuntia läsnä. Milloin ja missä olosuhteissa jokin nyt haasteena oleva asia sujuu ja onnistuu? Kun löydämme näitä niin sanottuja positiivisia poikkeuksia, lähdemme nuoren kanssa tutkimaan, mitä näistä onnistumisen edellytyksistä on mahdollista lisätä arkeen entistä enemmän.

 

Valmennuksessa jalkaudumme ratkomaan haasteita nuoren kanssa yhdessä sinne, missä niitä esiintyy. Tiskaaminen voi jatkossa sujua aivan itsenäisesti, kun tiskivuori on ensin selätetty yhdessä valmentajan kanssa. Kaupassa ostoskoriin löytyvät sinne toivotut tuotteet myöhemminkin, kun ne on sinne ensin yhdessä kerätty. Kouluun tai aamulla oleviin menoihin voi jatkossa ennättää ajoissa, kun opettelee ajattelemaan aamutoimensa kiireen ja kaaoksen sijaan tehtäviksi pilkottuna. Harjoittelemme siis uusia toimivampia toimintatapoja aiempien, mahdollisesti toimimattomien, tilalle.

 

Hankkeemme asiakkaissa on nuoria hyvin monista eri lähtökohdista. Heidän haasteensa ovat erilaisia, mutta jokaisella on suunta kuitenkin eteenpäin. Haasteeksi nuori voi kokea sosiaaliset tilanteet, keskittymisen hankaluudet, ajanhallinnan vaikeudet tai vaikkapa oman arkensa suunnittelun ja toteutuksen. Valmennuksessa lähdemme siitä, että yksikään nuoren kokema haaste ei estäisi tai rajoittaisi mielekästä arkea, vaan hän saa itselleen valmiuksia, jotka tukevat hyvän ja omannäköisen elämän elämistä.

 

Mutta mitä valmennus nuorelta vaatii? Mielestämme tärkein, mitä nuorelta vaaditaan, on motivaatio ja sitä myötä halu sitoutua asioidensa eteenpäin viemiseen. Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus ei ole taikasauva tai hokkuspokkus-temppu vaan nuoren ja valmentajan matka kohti nuoren asettamaa päämäärää. Ja harva nuori tietääkään, että hänellä itsellään on jo se kaikki osaaminen ja tietotaito omasta elämästään, sekä ratkaisun avaimet käsissään kohti oman elämänsä toimijuutta.


 Hankkeen toiminta-aika 1.11.2019 – 31.1.2022. Hanketta toteuttaa Iisalmen Nuorison Tuki ry ja rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, Iisalmen kaupunki ja OLVI-säätiö.


 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luovuudella mielenrauhaa & iloa

Olen Piia, kohta 31- vuotias neitokainen Iisalmesta. Seuraa minulle pitävät kaksi kissaa ja vaikka olenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia, niin käyn ns. töissä tienaamassa muutaman euron ylimääräistä. En osaa soittaa, laulaa tai piirtää, joten minun luovat menetelmäni ovat valokuvaus, kirjottaminen ja käsitöiden tekeminen.  Minusta on tärkeää että ihminen saa toteuttaa itseään, oli kyseessä sitten maalaaminen tai soittaminen tai käsityöt. Olen huomannut, että kun valokuvaan niin saavutan eräänlaisen mielenrauhan, jonka aikaansaamiseksi on aikoinaan pitänyt joogata tunnin ajan. Minulla on kova halu luoda jotain kaunista ja kuvaamamalla luon omalta osaltani sitä tähän maailmaan. Minulla on myös ilonaiheet aika harvassa, mutta valokuvaamalla saavutan myös suurta iloa ja jonkinsortin tyydytystä kun kuvaamanani kohde välittyy linssin kautta juuri sellaisena kuin haluan sen esittää. Luovuus näkyy elämässäni pääosin valokuvaamisena ja kuvien muokkaamisena. T

Yksilövalmennus -Kohtaa nuori aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi.

Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän.  Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille. Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan.  Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.  Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä myös meidän yhte

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun