Siirry pääsisältöön

Uusi vuosi uudet kujeet-tankotanssi!


Hei kaikille! Olen Piia ja toimin kokemustoimijana Omat avaimet toiminnassa. Tässä tekstissä kerron miltä tuntuu aloittaa uusi harrastus.


Aloitin siis ihan ennestään tuntemattoman lajin, nimittäin tankotanssin. Olin haaveillut monta vuotta siitä, tai että edes pääsisin kokeilemaan miltä tuntuu pyörähdellä tangolla. Nyt takana on kolme viikkoa, ja en voi sanoa muuta kuin, että rakastan tankotanssia! Kyllä, lihakset huutavat armoa seuraavat kaksi päivää, ja keho on mustelmilla, mutta pääasia on, että on hauskaa.

Jännitin aluksi ihan älyttömästi tunnille menoa, vaikka ryhmä ei edes ole iso. Olen vähän ihmisarka, koska olen viettänyt niin paljon aikaa yksin. Ja minun edellisistä ryhmäliikuntatunneistani on myös aikaa, ja tankotanssia voi teoriassa verrata telinevoimisteluun, ja siitä ei ole mitään kokemusta. Ainoa kokemus tanssiin on baletin ja nykytanssin alkeet vuodelta 2015, jos ei lasketa mukaan nuorena diskoissa hillumista.

Pelkäänkö olla tangolla? Suoraan sanottuna vähän, silloin kun pyörähdellään niin, että ollaan yhden käden varassa. Kahden käden varassa ei pelota niin paljoa. Mutta en ole vielä tippunut, eli hyvin menee toistaiseksi. Olen kyllä luisunut tankoa pitkin alas hitaasti, mutta en onneksi korkealta.

Sain innostuksen lähteä harrastamaan, koska edunvalvonta päättyi viime vuoden lopulla ja sen aikana en pystynyt harrastamaan mitään. Tammikuun alussa kyllästyin omaan olemukseeni, ja päätin tehdä muutoksia. Lähellä kotiani on kuntoilukeskus, jossa on kuntosalin lisäksi paljon erilaisia ryhmäliikuntatunteja. Ja siellä on suureksi ilokseni myös tankotanssi, jonne ilmoittauduin saman tien. Nyt odotan vielä ilmajoogan alkeistuntien alkamista.

Ennen tuntien alkua katselin YouTubesta videoita tankotanssista, aina kuvatuista kilpailuista tubettajien vinkkeihin. Halusin oppia ja tietää mihin olin taas ryhtymässä. Näin myös videon pluskokoisesta nuoresta naisesta, joka kertoi kuinka tankotanssi paransi hänen itsetuntoaan. Ja näin kolmen viikon päätteeksi, olen huomannut myös saman. Se ei ole ollut suurta (vielä), mutta edistysaskel muuten niin alhaiseen itsetuntoon.

En voi kuin ihmetellä, miten niinkin yksinkertainen asia kuin esim. piruetin onnistuminen tangolla saa olon hyväksi pitkäksi aikaa. Ja kuinka onnellinen olinkaan, kun onnistuin istumaan tangolla! Ja vielä se, että se ei tapahtunut lattiatasossa, vaan ilmassa! Olen siis kykeneväisempi kuin uskoinkaan.


Pienestä on ilonaiheet, mutta niistä on oppinut nauttimaan. Ja varsinkin kun ne ilonaiheet tekevät sinulle hyvää, kuten vaikka liikunta, niin aina vain parempi. Näköjään ei ollut potaskaa se väite, että liikunta saa aikaan hyvän mielen. Tosin olen sitä mieltä, että sen on oltava mielekästä.

Terveisin Piia


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omat avaimet 4you -tiimi esittäytyy! Kuka on Johanna?

Omat avaimet 4you -toiminnan tiimi on aloittanut täydellä kokoonpanolla ja nyt onkin hyvä hetki tehdä meidän tiimiläisistä esittelyä meidän somen puolelle. Tästä alkaakin sitten kuukauden mittainen jakso, joka viikko yksi meidän tiimiläisistä esittäytyy. Joten kannattaa pysyä kuulolla! Omat avaimet 4you -tiimi lähtee täynnä tarmoa ja innokkuutta kohti vuoden 2023 syksyä sekä samaan aikaan pohtimaan ja miettimään vuoden 2024 toiminnan sisältöä ja painopisteitä. Toiminnassa korostuu erityisesti tarvelähtöisyys, kuulluksi tuleminen ja yhdessä tekeminen. Meidän tiimiin kannattaa siis rohkeasti olla yhteydessä asiassa kun asiassa! Mutta sitten itse asiaan eli tiimiläisen ensimmäiseen esittelyyn. Täällä teille näpyttelemässä on Johanna Kainulainen. Toimin Aspa-säätiössä koordinaattorina ja Omat avaimet 4you-toiminnassa olen tiiminvetäjänä. Osallistun aktiivisesti toimintaan myös ja minut tullaan näkemään niin ryhmissä, yhteistyöpaluissa, eri esittelyissä, somessa.. kaikessa mitä me koko tiim

Omat avaimet 4You -tiimi esittäytyy. Kuka on Sanna?

  Heippa! Olen Omat avaimet 4You -toiminnan Keski-Suomen vahvistus Inkiläisen Sanna. Tässä pieni esittely itsestäni. Paremmin tulen tutuksi yhteisen tekemisen myötä eli ollaan yhteyksissä :) Työurani olen aloittanut käsityöalan yrittäjänä, jossa vierähtikin reilut 10 vuotta. Oman terveyden vuoksi ammatista oli luovuttava ja olikin aika pohtia uutta alaa, jossa työskentely olisi mahdollista ja olisin taas työkykyinen. Lähdin opiskelemaan sosionomiksi, opinnoissa suuntauduin mielenterveys- ja päihdetyöhön. Oman paikkani löysin lastensuojelusta jo opintojen aikana ja sille tielle jäin. Aspa-säätiön töihin siirryin vuoden 2022 alkupuolella 4You-toimintaan, jossa kohderyhmä oli jälkihuoltonuoret ja tavoitteena arjen tukeminen ja voimavarojen vahvistaminen. Toiminta yhdistyi Omat avaimet -toiminnan kanssa tämän vuoden alussa ja nimetkin yhdistyivät Omat avaimet 4You:ksi. Työssäni kohtaan erilaisia ihmisiä ja juuri kohtaamiset ovat työn suola. Kokemustoimijat ja kokemusasiantuntijat työ

Kun pahin tapahtuu-tarina kiireellisestä sijoituksesta

  Tiedän odottaa ovikellon kilahdusta. Katson vuoroin lapsiani vuoroin kotiani. Kotiani, joka on aina merkinnyt turvaa ja jonka olen kauniiksi sisustanut. Nyt kuitenkin pelkään. Enemmän kuin koskaan ennen. Yritän rauhoitella itseäni ja työntää hätää kauemmas. Pakotan itseni rauhoittumaan, samalla kun ajatuksissani pohdin vaihtoehtoa ottaa lapset kainaloon ja lähteä niin kauas kuin mahdollista. Kurkkua kuristaa. Lapsille sanon niin rauhallisesti ja lempeästi kuin osaan, että olette varmasti huomanneet äidin olevan väsynyt ja ettei äiti ole jaksanut samoin kuin ennen. Siksi meille tulee kohta kaksi tätiä, jotka auttaa tällaisissa tilanteissa. En halua sanoa enempää ja sammuttaa pientä toivon kipinää siitä, että lapset saisivat jäädä kotiin. Samalla ymmärrän, ettei mikään sanomani tai tekemäni voi muuttaa asioiden kulkua, johon nämä vieraat kohta tulevat päätymään. Syljen suustani sanoja, joihin en itsekään usko. Se vaatii kaikki voimani. Aivan kaiken, mitä minussa on. Mutta lapset eivä