Siirry pääsisältöön

Tunteet kertovat meille tärkeitä asioita. Muista kuunnella tunteistasi.

Tästä käynnistyy vuoden 2023 mielenterveysviikko! 

Mielenterveysviikkoa vietetään tänä vuonna 19.-26.11.2023. Teemana tänä vuonna on tunteet. Mielenhyvinvointiin ja mielenterveyden haasteisiin liittyy usein voimakkaita tunteita, joita voi olla vaikeakin tunnistaa ja käsitellä. Joskus omia tunteita voi tunnistaa paremmin, kun kuulee toisen sanoittavan omia tunteitaan. Onkin tärkeää, että omia tunteitaan tunnistaisi ja sanottaisi paremmin koska se helpottaa avun hakemista. Monesti elämä voi saada uuden suunnan kun tunnistaa omat tunteensa ja ymmärtää sitä kautta itseään paremmin. Tärkeää on myös päästä käsittelemään omia tunteitaan, ymmärtämään mitä ne tunteet meille kertovat ja mistä tunteet nousevat.

Opettelemme läpi elämän ajan tunnistamaan, sanoittamaan ja käsittelemään meidän tunteitamme. Läpi elämän, kokoajan, joka päivä. Tunnetaidot on asia, jota voimme kehittää paremmaksi läpi elämämme ajan. Meistä ei tule mestareita sillä saralla varmastikaan koskaan. Itse ajattelen, että tämä on lohduttavaa. Voimme aina oppia lisää itsestämme sekä toisistamme. Voimme ymmärtää itseämme paremmin sekä toisia ihmisiä paremmin.

Tunteiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on kertoa, mikä on hyvinvointimme kannalta tärkeää. Tunteet asettavat meidän arkisiakin toimintoja tärkeysjärjestykseen mitä meidän kannattaa tehdä hyvinvointimme eteen esimerkiksi hakeudumme miellyttävien ihmisten seuraan, harrastamme, teemme mieluisia työtehtäviä. Samalla monesti meille epämiellyttävät tunteet esimerkiksi pelko, epävarmuus, viha suojelevat meitä erilaisilta vaaroilta ja auttavat meitä havaitsemaan ympäristöä paremmin ja sitä kautta tekemään ratkaisuja oman hyvinvointimme kannalta.




Tunteillamme on iso merkitys meille vaikka joskus tulee ajateltua, että elämä olisi helpompaa ilman tunteita. Näinhän se ei kuitenkaan olisi. Tunteet tuovat väriä meidän elämään, joskus on hetkiä kylläkin, että ne värit ovat harmaita. Iso osa hyvinvointiamme rakentuu tunteista joten sitä kautta on tärkeää opetella tunnetaitoja. Tunnetaidot onkin yksi tärkeimmistä mielenterveystaidoistamme ja tunnetaidot vaikuttavat suuresti siihen, miten olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Itseään ja omaa toimintaansa ymmärtää paremmin kun osaa ja uskaltaa kuunnella tarkemmin omia tunteitaan. Tämä kun onnistuu niin sitä paremmin pystyy ymmärtämään toisten tunteita eli kokea empatiaa. Omia tunteita ei pitäisi myöskään pelätä. On hyvä muistaa, että isotkin tunteet tasaantuvat ja menevät ohi. 



Elämän aikana tulemme kohtaamaan (meistä jokainen) hetki jolloin tuntuu, että tunteet ovat niin voimakkaita ja raskaita, että tuntuu siltä, ettei vaan yksinkertaisesti jaksa. Joudumme tekemään enemmän töitä sen eteenpäin, että "suoritamme" arkea ja elämää eteenpäin. Ja tämän on täysin normaalia. Näissä hetkissä meidän tunteemme saattavat vaihtua hetkessä toiseen, surusta iloon, epätoivosta toiveikkuuteen, onnellisuudesta vihaan. Tälläistä tunne-elämän vaihtelua kuvastaa minun mielestä todella hyvin Inside Out -Mielen sopukoissa elokuva. Kyllä, Disney Pixarin elokuva. Elokuvassa tuodaan hienosti esille meidän tunteiden maailmaa, mitkä asiat vaikuttavat mihinkin ja omasta mielestä elokuva normalisoi tunteiden heittelyä. Kukapa ei voisi olla ihastumassa elokuvassa oleviin tunnehahmoihin, Joy, Anger tai Discust. 

Olen myös usein miettinyt sitä, miksi meidän on hankala puhua tunteistamme. Varsinkin niin haastavista tunteista. Itse ajattelen, että haastaviin tunteisiin kuuluu myös esimerkiksi rakkaus tai onnellisuus. Myös tälläiset positiiviset tunteet voivat olla haastavia koska ne voivat olla hyvinkin voimakkaita ja kokonaisvaltaisia. Mutta miksi tunteista puhuminen on vaikeaa? Siihen on varmasti monia syitä olemassa, enkä itsekään omissa mietteissä sitä THE-vastausta ole löytänyt. Meidän kulttuurilla ja kasvatuksella on iso merkitys siihen, millä tavalla tunteista puhutaan. Joihin tunteisiin liitetään paljon häpeää, toisiin tunteisiin kerskailua, toisiin vähättelyä. Lähtökohtaisesti pitäisi aina muistaa se, että tunteet tuntuu meissä eri tavalla ja me tunnemme eri tilanteissa eri tavalla. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tai tunnetta vaan pitäisi ymmärtää meidän erilaisuus myös tunteissa.



Itselläkin on vielä paljon opeteltavaa tunnetaidoissa, erityisesti niiden sanoittamisessa toiselle ihmisille. Itsellä tuppaa olemaan esimerkiksi huono tapa siinä, että jos olen vihainen tai ärsyyntynyt niin olen hiljaa. (Sori läheiset!) Olen kuitenkin yrittänyt tästä päästä pikku hiljaa eroon ja tuomaan tämän asian esille järkevällä tavalla, en hiljaisuudella. Koska eihän se asia mikä ärsyttää muutu koskaan jos sitä ei sanoita. 

Sama koskettaa meitä jokaista siinä, että tunteiden sanoittamisella voimme saada muutosta aikaan. Voimme myös sitä kautta huomata, että emme ole tunteiden kanssa yksin. Saamme mahdollisuuden jakaa ja kokee vertaisuutta toisen ihmisen kanssa, saamme mahdollisuuden siihen, että toinen ihminen ymmärtää meitä ja osoittaa empatiaa meitä kohtaan. Ja jokainen meistä tietää mitenkä mahtavalle ja helpottavalle se tuntuu. 

Haastankin sinut pohtimaan nyt omia tunnetaitoja ja jotain mitä haluaisit muuttaa/kehittää tunnetaidoissasi. Mieti konkreettinen tapa tähän ja lähde rohkeasti muutosta kohti.

Ja hei, jos et ole vielä katsonut Inside Out elokuvaa niin katso! Sopii loistavasti tämän viikon teemaan! 

Hyvää mielenterveysviikkoa juuri Sinulle!


-Johanna



Lähteet:

Mielenterveyden keskusliitto 

Tunnekasvatus kuvallisen ilmaisun tukemana ja lasten kokemana  Lahti ja Nokelainen 2020

Mitä tunteet ovat? Mielenterveystalo

Mieli ry-tunteet ja tunnetaidot

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun...

Luovuudella mielenrauhaa & iloa

Olen Piia, kohta 31- vuotias neitokainen Iisalmesta. Seuraa minulle pitävät kaksi kissaa ja vaikka olenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia, niin käyn ns. töissä tienaamassa muutaman euron ylimääräistä. En osaa soittaa, laulaa tai piirtää, joten minun luovat menetelmäni ovat valokuvaus, kirjottaminen ja käsitöiden tekeminen.  Minusta on tärkeää että ihminen saa toteuttaa itseään, oli kyseessä sitten maalaaminen tai soittaminen tai käsityöt. Olen huomannut, että kun valokuvaan niin saavutan eräänlaisen mielenrauhan, jonka aikaansaamiseksi on aikoinaan pitänyt joogata tunnin ajan. Minulla on kova halu luoda jotain kaunista ja kuvaamamalla luon omalta osaltani sitä tähän maailmaan. Minulla on myös ilonaiheet aika harvassa, mutta valokuvaamalla saavutan myös suurta iloa ja jonkinsortin tyydytystä kun kuvaamanani kohde välittyy linssin kautta juuri sellaisena kuin haluan sen esittää. Luovuus näkyy elämässäni pääosin valokuvaamisena ja kuvien muokkaamisen...

Yksilövalmennus -Kohtaa nuori aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi.

Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän.  Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille. Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan.  Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.  Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä my...