Aikamme aikasyöppö -sosiaalinen media.

Maailmassa ja yhteiskunnassa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Nämä muutokset vaikuttavat väkisin meidän ihmisten toimintaan. Meidän on pitänyt sopeutua aivan uudenlaisiin tilanteisiin ja tapoihin toimia.

Ensimmäisenä tässä tulee varmasti mieleen lähivuosien korona pandemia ja tällä hetkellä käynnissä olevan Ukrainan sota.

Isojen asioiden rinnalla on kuitenkin asia, ilmiö, joka nousee esille hyvinkin useasti uutisvirrassamme.

Se on nimittäin sosiaalinen media.

Nyt haluankin omalta osaltani nostaa esille, minkälainen vaikutus sosiaalisella medialla on ollut meihin jokaiseen yksilönä mutta myös yhteiskuntamme rakenteisiin.

Sosiaalinen media on muuttanut maailmaamme merkittävällä tavalla ja siinä tapahtuvat muutokset jatkavat vain vaikuttamista meidän elämäämme. Puhutaankin loppujen lopuksi hyvinkin isosta ja merkittävästä ilmiöstä, josta on nykypäivänä hyvin vaikea kenenkään meistä välttyä.

 

Sosiaaliseen mediaan liittyen on tehty paljon erilaisia katsauksia ja tutkimuksia. Näidenkään pohjalta ei voi vielä tietää, miten paljon sosiaalinen media vaikuttaa meihin pidemmällä aikavälillä. Tällä hetkellä on vasta niin sanotusti kasvamassa ensimmäinen sukupolvi, joka on elänyt sosiaalisen median maailmassa syntymästä saakka. Itsekin kuulun kasari lopun sukupolveen, joka vietti oman lapsuuden ja nuoruuden vielä ilman sosiaalista mediaa ja oli onnensa kukkuloillaan Nokia 3310 puhelimesta, joka sisälsi matopelin ja siihen pystyi tilaamaan hienoja logoja ja soittoääni. (Eipä ole hohdokkaan kuuloista enää.)

Ajattelen, että jo tähän mennessä tehdyt katsaukset ja tutkimukset antaa kuitenkin viitteitä siitä, mitä pitkällä aika välillä tapahtuu. Ne herättävät hyvää keskustelua ja pohdintaa siitä, miten sosiaalisessa mediassa kunkin on hyvä toimia ja miettiä omaa käyttötapaansa.

Luin vähän aikaa sitten erittäin mielenkiintoisen katsauksen, Some ja nuoret, joka oli tehty vuonna 2022 ja se toteutettiin nyt viidettä kertaa. Katsauksessa tarkastellaan 13–29-vuotiaiden sosiaalisen median käyttöä laajasti. Katsauksen mukaan 88 % kyselyyn vastanneista nuorista käyttää internetissä aikaa yli 20 tuntia viikossa. Tämä osuus on ollut nousujohteinen, kun tarkastelee aiempien vuosien katsauksia. Nousua on 28 % verrattuna vuoden 2016 katsauksen tuloksiin.

Hätkähdyttävää on myös, että jopa yli 51 tuntia viikossa internetissä viettää aikaa 18–22-vuotiaista peräti 32 % vastaajista. Vastaava luku vuoden 2016 kyselyssä oli 17 %.

Voimme todeta sen, että internetissä käytetään yhä enemmän ja enemmän aikaa. Se onko se hyvä juttu, niin monen kohdalla varmastikaan ei ole.

Internetissä on paljon hyvää ja se mahdollista paljon mahtavia asioita meille jokaiselle. Tärkeintä on pohtia mihin ja miksi aikaa käyttää sekä mitä siitä itselleen saa. Saako enemmän positiivista kuin negatiivista.

Kun puhutaan internetin käytöstä, niin tarkoitetaan sillä laajempaa kokonaisuutta. Tämä käsittää myös esimerkiksi verkkopelaamisen, musiikin kuuntelun tai opiskelun/töiden tekemisen. Sosiaalisen median käyttö kohdentuu taas esimerkiksi tiktokin, instagramin, whatsappin tai snäpchatin käyttämiseen. Katsauksen mukaan sosiaalinen media vie kuitenkin suurimman osan ajasta, jota nuoret käyttävät internetin parissa. Jopa peräti 15–20 tuntia viikossa. Sosiaalisessa mediassa vietettävä aika on pois monesta muusta arjen osa-alueista esimerkiksi harrastuksista, opiskelusta/työstä, liikunnalta, levolta ja ihmisten tapaamiselta.

Itselle vertauskuvat tuntimääristä havainnollistavat paremmin ajan käytön laajuuden. Otetaanpa muutama esimerkki.

Osa nuorista viettää internetin maailmassa reilu kuusi työpäivää viikossa. Sosiaalisessa mediassa vietetään melkein kolme kokonaista työpäivää viikossa.

Ja kaiken tämän ajan käytön jälkeen pitäisi myös opiskella tai tehdä töitä, hoitaa oma koti ja talous, harrastaa, tavata ystäviä, levätä ja nukkua sekä elää ihan sitä omaa elämää.

 

Mitenkä sitten sosiaalinen media vaikuttaa meidän hyvinvointiimme?

Olipa sitten kyse lapsista, nuorista, aikuisista tai ikäihmisistä monet vaikutukset ovat samoja, jotka voi näyttäytyä monella eri tavalla.

Sosiaalisen median vaikutuksiin meidän hyvinvointiimme liittyen on tehty jonkin verran tutkimuksia, mutta mitään tarkempia tietoja tutkimukset eivät kuitenkaan vielä meille anna. On kuitenkin todettu, että sosiaalinen media aiheuttaa helposti riippuvuutta, lyhentää pitkäjänteisyyttä työskentelyä ja voi aiheuttaa monelle paineen tuntua omaa elämää kohtaan, kun vertailee sitä toisten elämään. Sosiaalisen median käyttö voi vaikuttaa negatiivisella tavalla itsetuntoon, unen laatuun, omaan hyvinvoinnin kokemukseen ja/tai ihmissuhteisiin.

On tutkittu, että jos ihmisellä on mielenterveyteen liittyviä haasteita niin sosiaalinen media todennäköisesti lisää ja pahentaa näitä haasteita. On myös huomattu, että mielenterveys haasteista kärsivät kuluttavat enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa, vaikka sen vaikutus olisi enemmän negatiivista.

Sosiaalinen media on rakennettu niin, että siihen koukuttuu helposti. Meidän on helppo tarttua puhelimeen ja mennä selaamaan uusimmat some sisällöt, kun on vähän tylsää, tai ahdistaa, tai ärsyttää. Saatamme huomaamatta rakentaa omia käyttäytymismalleja somen käyttöön liittyen.

Haluankin tällä tekstillä herätellä meitä jokaista miettimään omaa sosiaalisen median käyttöä. Paljonko vietän aikaa somessa? Miksi vietän aikaa somessa? Mitä minä saan somesta? Voisinko tehdä jotakin muuta, sillä ajalla mitä nyt vietän somessa?

Sosiaalisen median vaikutus on hyvin laaja ja se ei kosketa pelkästään meitä yksilöitä. Sosiaalisen median tuleminen osaksi arkielämää on muuttanut myös meidän yhteiskuntaamme ja uskon, että se on muuttanut työelämän rakenteitakin.

Elämme hyvin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Erilaisia muutoksia ja uudistuksia tuntuu tapahtuvan kiihtyvällä vauhdilla ja meidän on vain pysyttävä perässä. Sosiaalinen media ei ainakaan vähennä tunnetta siitä, että pitää pysyä mukana ja pitää olla tietoinen kaikista tapahtumista. Se luo myös painetta olla koko ajan tavoitettavissa. Pidemmän päälle tämä on todella uuvuttavaa ja raskasta.

Muuttuva ympäristö vaatii entistä enemmän sopeutumiskykyä ja joustavuutta.

Jossain kohtaa meidän tulee kuitenkin ymmärtää hiljentää vauhtia, jos ei muuten niin ainakin omassa arjessa. Joskus on hyvä rauhoittua ilman ulkoisia ärsykkeitä, olla ilman puhelinta, tietokonetta tai telkkaria. Kannustakin jokaista heittämään sosiaalisen median nurkkaan (jos ei kokonaan niin ainakin osittain) ja lisäämään muuta sisältöä omaan arkeen ja elämään.

Ja lupaan, että tulet huomaamaan positiivisia muutoksia omassa hyvinvoinnissani kokonaisvaltaisesti! (Kokemusta on.)

Ehkä meidän on aika lähteä purkamaan jo trendiksi tulleita rakenteita ja luomaan uusia, kestävämpiä ja hyvinvointia tukevia rakenteita niin yhteiskuntaamme kuin arkeemme.

-Johanna

Pst! Ethän halua, että kännykästä tulee osa sinua?

Katsoa hyvä ja ajatuksia herättävä sarjakuva "Iilimato" -animoitu sarjakuva tästä klikkaamalla.

Lähteitä:

Some ja nuoret 2022-kysely

Mielenterveystalo -sosiaalinen media ja mielenterveys