Siirry pääsisältöön

Isät haluavat olla tasavertaisia vanhempia

Neljän eri kunta- ja järjestösektorin toimijan yhteiskehittämisen työryhmä toteutti Faija ja vekarat -ryhmän kanssa voimauttavan valokuvauksen tuokion, jonka myötä isät pääsivät jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan vanhemmuudesta.
“Vanhempain vapaa oli siitä hyvä, että oppi tuntemaan lapsen paremmin ja sai ymmärrystä, millaista arki lapsen kanssa on.” ”Tukea olisi varmasti hyvä saada parisuhteeseenkin. Arki on aika kuormittavaa välillä.” Muun muassa nämä kommentit nousivat esiin Faija ja vekarat -ryhmän isien keskuudessa, kun ryhmässä keskusteltiin perhepalveluista ja vanhemmuuteen liittyvistä tuen tarpeista voimauttavan valokuvauksen jälkeen. Faija ja vekarat -ryhmä on Perhetupa Väkkärässä kehitettyä isä- ja lapsityöhön keskittyvää toimintaa. Kuusi isää lapsineen Faija ja vekarat -ryhmästä sekä avoimesta Vaunupysäkistä pääsi osallistumaan voimauttavaan valokuvaukseen osana eri kunta- ja järjestösektoreiden yhteiskehittämistyötä. Työryhmä koostui Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Perhetupa Väkkärän, Päiväkeskus Pysäkin, Pohjois-Savon hyvinvointialueen perhetyön ja sosiaalityönohjaajista sekä Mielenterveyden keskusliiton ja Aspa-säätiön Omat avaimet 4You -toiminnan työntekijöistä. Isät jäävät paitsioon, kun palvelut ja tuki kohdistetaan äideille Voimauttava valokuvaus isille ja lapsille päädyttiin toteuttamaan yhteiskehittämisen tuloksena. Yhteiskehittämistä tehtiin työpajatyöskentelynä, johon osallistui laajasti henkilöitä ja toimijoita sekä kunta- että järjestösektoreilta. Masennusoireisten perheiden isien tuki -ohjelman vastaava työntekijä Henri Hyttinen Miessakit ry:stä vieraili ensimmäisessä työpajassa kertomassa yhdistyksen toiminnasta ja kokemuksista miestyön kentällä. Hyttinen nosti esille muun muassa isien tuen tarpeen, jos äiti sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Palvelut ja tuki kohdentuvat tällä hetkellä pääosin äitiin, jolloin isä jää yleensä ajatustensa ja tunteidensa kanssa yksin. Hyttinen muistutti myös siitä, että isä- ja miestyön tulee pohjautua asiakaslähtöisyyteen ja vastata aidosti kohderyhmän tarpeisiin. Toteutetun valokuvauksen lisäksi työpajoissa nousi esiin ideoita muun muassa isän ja lapsen omasta neuvolakäynnistä, isältä isälle tai mieheltä miehelle -toiminnasta, kokemusasiantuntijoiden kohtaamisista ja ammattilaisten kouluttamisesta miestyöhön. Valokuvaus herätti hyvää keskustelua Jokainen voimauttavaan valokuvaukseen osallistunut isä sai valita kuvauksen jälkeen yhden teetettävän kuvan, josta pääsi kertomaan ryhmätapaamisessa haluamallaan tavalla. Vaikka kuvaukset olivatkin päivän päätteeksi, ja väsymystäkin oli havaittavissa, kaikki sujui hyvin. Keskustelussa nousi esiin arjen hektisyys, erilaiset elämäntilanteet, erilaiset vanhemmuuden muodot sekä oma ja kumppanin jaksaminen. Isät kertoivat myös kokemuksistaan lapsiperhearjesta, vanhemmuudesta ja sen jakamisesta. Isäksi tuleminen koettiin ryhmässä hienona ja tärkeänä asiana. Monet kertoivat haluavansa tulla kohdatuksi tasavertaisina vanhempina esimerkiksi neuvolassa. Tämä tunne vahvistuisi jo sillä, että tieto neuvolakäynneistä ilmoitettaisiin kummallekin vanhemmalle, ei pelkästään lapsen äidille. ”Molemmat vanhemmat olisivat tasa-arvoisia huoltajia alusta asti, että tietäisi oikeasti olevansa isä eikä vaan sivullinen siinä.”
Iso kiitos Valokuvassa Faija ja vekara toimintaan osallistuneille isille ja lapsille sekä yhteiskehittämiseen osallistuneille. Tuija sekä Omat avaimet 4You toiminnan tiimi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun...

"Muiden auttaminen on pääsyy olla kokemusasiantuntija"- Kokemusasiantuntija Piia esittäytyy

Hei kaikille!   Olen Piia, 1988 syntynyt nuori aikuinen. Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, mutta tällä hetkellä sairauteni on remissiossa ( = taantumisvaiheessa, eli olen niin terve kuin voin olla tällä diagnoosilla.) Olen pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä, eläkkeen sain 2018 alussa. Minulla on kaksi kissaa, Sirius ja Luna, jotka pitävät minulle seuraa kotona. Vapaa-ajalla tykkään käydä valokuvaamassa. Pitkä suhteeni päättyi lokakuussa 2017 ja paria kuukautta myöhemmin muutin Iisalmeen. Käyn eräällä säätiöllä tienaamassa muutaman euron eläkkeen päälle, ja tulin mukaan Omat avaimet- projektiin huhtikuussa 2019 kokemusasiantuntijaksi. Olin aiemmin osallistunut projektin tarjoamaan yksilövalmennukseen, hevariryhmään ja ikkunatarinassa on tällä hetkellä minun ottamia valokuvia.  Kokemusasiantuntijan roolissa olen tähän mennessä päässyt kertomaan kokemuksiani hevariryhmästä ammattilaisten koulutuksessa Iisalmessa sekä olin mukana ohjausryhmässä Joensuussa. Olen ...

Yksilövalmennus -Kohtaa nuori aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi.

Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän.  Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille. Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan.  Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.  Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä my...