Siirry pääsisältöön

Mikä ihmeen Omat avaimet -projekti?

Niin, mikä ihmeen Omat avaimet -projekti? 

Lyhyesti kerrottuna Omat avaimet -projekti on Aspa-säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton yhteiskehittämishanke. Omat avaimet -projekti strattasi vuonna 2017 ja nyt tämän vuoden 2019 joulukuussa projekti päättyy. 


 


Projektissa tavoitteena on kehittää uudenlainen työmenetelmä asumispalveluihin jossa yhdistyy Aspassa kehitetty henkilökeskeinen työote ja Mielenterveyden keskusliitossa kehitetty voimavaravalmennus toimivaksi kokonaisuudeksi. Kehittämistyössä ollaan huomioita erityisesti projektin kohderyhmä, nuoret aikuiset 18-29 -vuotiaat. Mukana kehittämistyössä ovat olleet nuoret itse kuin myös alan ammattilaiset. Lisäksi tavoitteena on luoda jo olemissa olevista palvelukokonaisuuksista asiakaslähtöisiä palvelukäytäntöjä yhdessä nuorten, viranomaisten, järjestötoimijoiden ja palveluntuottajien kanssa.

Tällä hetkellä olemme työstämässä muun muassa hevari-koulutuksia, työmenetelmistä oppaita, väliraporttia, ikkunatarinoita yhdessä nuorten kanssa ja tunnekortteja. Suunnitteilla on myös erilaisia tempauksia ja tapahtumia nuorille aikuisille sekä yhteistyötä tehdään monen erilaisen tahon kanssa. Joskus kiire painaa päälle, mutta mahtavalla tiimillä homma luistaa hyvin ja työ on antoisaa! 


Jos jäi kiinnostamaan mitä kaikkea projektissa ollaan jo touhuttu niin voit käydä katsomassa niitä tästä.


Projektissa häärää neljä työntekijää. Projektipäällikkönä toimii Anne Kukkonen ja voimavaravalmentajina toimii Anna Pöllönen, Johanna Kainulainen ja Tuija Nissinen. Tarkemmat esittelyt meistä julkaistaan myöhemmin. Tämä tiimi kuitekin pelaa ja puhaltaa yhteen hiileen täysillä! Eikä tällä porukalla ole juurikaan hiljaista hetkeä sekä nauru & "huono huumori" yhdistää! 




Omat avaimet -projektissa toimii myös aktiivisesti mukana kokemusasiantuntijoita. Nämä kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana ryhmätoiminnassa, yhteiskehittämisenpajoissa, tapahtumien suunnitteluissa ja toteutuksessa, vertaisohjaajina ja kaikessa mahdollisessa muussa missä nuoret ovat itse halunneet olla mukana. Projektissa on haluttu nostaa esille nuorten ääntä ja heidän omia kokemuksiaan ja asiantuntijuutta!

Näistä kaksi nuorta naista on myös mukana tämän blogin työstämisessä, Jenni ja Titta. Molemmat ovat olleet projektissa aktiivisesti mukana jo pitkään. Jenni ja Titta kertovat omin sanoin näistä sitten hiukan myöhemmissä julkaisuissaan. 

Tässäpäs oli lyhykäisyydessään Omat avaimet -projektista. Tulemme julkaisemaan uusia tekstejä vähintään kerran viikossa, joskus useamminkin. Meille saa laittaa kommenttia ja ideoita/toiveita mistä aiheista haluaisitte, että julkaisemme tekstiä ja kerromme mielipiteemme. 

Ps. Täytyy myöntää nyt... tämä on elämäni ensimmäinen blogi kirjoitus ja miten jännittävää tätä olikaan kirjoittaa. Odotan kuitenkin innolla, että pääsen kirjoittamaan lisää tänne tekstiä! On mahtavaa oppia uutta ja päästä tekemään uusia asioita! 

Johanna

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luovuudella mielenrauhaa & iloa

Olen Piia, kohta 31- vuotias neitokainen Iisalmesta. Seuraa minulle pitävät kaksi kissaa ja vaikka olenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia, niin käyn ns. töissä tienaamassa muutaman euron ylimääräistä. En osaa soittaa, laulaa tai piirtää, joten minun luovat menetelmäni ovat valokuvaus, kirjottaminen ja käsitöiden tekeminen.  Minusta on tärkeää että ihminen saa toteuttaa itseään, oli kyseessä sitten maalaaminen tai soittaminen tai käsityöt. Olen huomannut, että kun valokuvaan niin saavutan eräänlaisen mielenrauhan, jonka aikaansaamiseksi on aikoinaan pitänyt joogata tunnin ajan. Minulla on kova halu luoda jotain kaunista ja kuvaamamalla luon omalta osaltani sitä tähän maailmaan. Minulla on myös ilonaiheet aika harvassa, mutta valokuvaamalla saavutan myös suurta iloa ja jonkinsortin tyydytystä kun kuvaamanani kohde välittyy linssin kautta juuri sellaisena kuin haluan sen esittää. Luovuus näkyy elämässäni pääosin valokuvaamisena ja kuvien muokkaamisena. T

Yksilövalmennus -Kohtaa nuori aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi.

Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän.  Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille. Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan.  Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.  Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä myös meidän yhte

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun