Siirry pääsisältöön

Kokemuksia ensimmäisestä ”live-Minarista”

Tekijä

 



 

Hei! Olen Minna, Joensuussa toimivan Aspa-koti Sillansuun ohjaaja. Omat avaimet -toiminnasta otetttiin meihin yhteyttä aikaisemmin tänä vuonna ja kyseltiin kiinnostusta lähteä vetämään Minari-ryhmää. Minaria on vedetty aiemmin useamman kerran verkkokurssina, mutta nyt Joensuussa päätimme lähteä kokeilemaan liveryhmän vetämistä. Olen aiemmin pitänyt aspa-kodissamme vapaamuotoisia ryhmiä ja pidän ryhmänohjauksesta, joten lähdin innolla mukaan. Sain hyvän tuen Minarin suunnitteluun ja vetämiseen Omat avaimet -toiminnasta, kävimme teemoja läpi ennakkoon sekä sain hyödynnettäväkseni kaikki ryhmissä aiemmin käytetyt materiaalit. Sain myös vapaat kädet tehdä niihin muutoksia halutessani. Omilta avaimilta oltiin myös mukana toisella ryhmäkerralla täällä Joensuussa, oli ilo saada heidät mukaan! 

Maalaus Jonna Savolainen

Tällä kertaa Minari pidettiin neljän kerran kokonaisuutena, jonka teemat olivat minun some, stressi, itsemyötätunto ja hyvä elämä. Ryhmään oli ilmoittautunut viisi asiakastamme, mutta loppujen lopuksi ryhmään saapui kolme henkilöä. Minari ajoittui meillä marraskuun ajalle, joka toi kaivattua tekemistä ja erilaista toimintaa arkeen pimeimmän vuodenajan keskelle.

Koin Minarin vetämisen itselleni todella mielekkäänä ja ryhmäpäivää odotti aina innolla. Ryhmänohjaus tuo mukavaa vaihtelua omaan työhön. Toteutamme Aspalla työssämme henkilökeskeistä ja voimavaroihin keskittyvää työotetta, joten Minarin teemat tukivat myös muuta työtäni ja sain ryhmän sisällöistä vinkkejä normaaliin asiakastyöhönikin. Mielestäni Minarin teemat ovat todella tärkeitä ja asioista keskustellessa ryhmäläisten kanssa, huomasi itsekin saavansa heiltä uusia oivalluksia. Oli suuri ilo nähdä asiakkaiden ryhmäytyminen ja ystävystyminen reilun kuukauden aikana, jonka yhdessä Minarin parissa vietimme. Ryhmäläiset päätyivät muun muassa luomaan oman whatsapp-ryhmän sekä ovat tavanneet myös vapaa-ajalla keskenään.


Kaikki ryhmäläiset kokivat minarin positiivisena kokemuksena. Toiveena jopa tuli, että kertoja voisi olla enemmänkin ja teemoja pääsisi näin ollen käsittelemään laajemminkin. Jokainen koki oppineensa uutta ryhmässä ja sisältöjen olleen sellaisia, jotka tukivat omaa elämää. Pieni ryhmä koettiin hyvänä ja luottamuksellisena. Jokainen ryhmäläinen voisi 100% suositella Minaria ihan kaikille!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ajatuksia ja kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta

Tekijä
Halusimme koota yhteen ja jakaa teillekin kokemuksiamme ja ajatuksiamme kuntouttavasta työtoiminnasta. Kerromme näistä molemmat omassa tekstissään. -Piia & Jenni- Olen ollut monta kertaa kuntouttavassa työtoiminnassa. Kun lopetin lukion, aloin ajelehtimaan elämässäni kun en päässyt opiskelemaan ja minulla ei ollut varasuunnitelmaa. Ensimmäisen kerran olin kuntouttavassa työtoiminnassa 19 vuotiaana, sain sisältöä päiviin ja sen pienen korvauksen per päivä. Olin tuolloin eräässä lahjatavaramyymälässä, ja sieltä sain innostuksen lähteä opiskelemaan merkonomiksi. Pääsin kouluun mutta opiskelujen edetessä tajusin että en kykenisi tekemään kaupanalan töitä (omasta mielestä) vaikean matematiikan vuoksi. Minulla ei ole ollut ikinä laskupäätä, prosenttilaskut pystyn vielä laskemaan tarpeen vaatiessa vaikka laskimella, mutta kun aletaan puhumaan siitä muusta matematiikasta niin se oli liikaa. Jokaisen matemaattisen aineen kokeen jouduin tekemään aina uudestaan koulunkäyntiavustajan k...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vaikuttaminen osana elämää

Tekijä
Hei, Kerron ensin jotakin minusta itsestäni, joten sinun on ehkä helpompi ymmärtää lähtökohtiani tehdä sitä mitä minä teen tänä päivänä. Takanani on pitkä polku mielenterveyskuntoutujana. Diagnooseja on löytynyt vakavasta masennuksesta laajaan ahdistuneisuushäiriön kirjoon. Eikä minulla ole ollut kymmeneen vuoteen äitini kuoleman jälkeen käytännön tukea lähipiirissäni asioideni hoitoon. Olin kuitenkin onnekas, että törmäsin kymmenen vuotta takaperin apua hakiessani oman työnsä huippu osaajiin, jotka etsivät ja kulkivat kanssani polkua, joka on tuonut minut tähän päivään. Koin tuolloin vahvaa epäreiluuden tunnetta ja jopa vihaa siitä, että yhteiskunta unohti minut ja pääsin tippumaan siihen kuuluisaan väliin, jota ei pitäisi olla. Minua olisi voitu pompottaa luukulta toiselle näin työntekijöiden halutessa ja kuten alkuun tapahtuikin, kunnes minulla kävi tuuri. Isoin oppi näistä ajoista oli se, että moni asia on edelleen yhteiskunnassamme huonosti varsinkin heikoimmassa asemassa olevan...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Tekijä
Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun...
Lähetä kommentti
Lue lisää