Siirry pääsisältöön

Nyky-päivän ilmiö, some-kiusaaminen, aiheuttaa paljon pään vaivaa!


Kiusaaminen on aihe joka puhuttaa ja se nostattaa tunteita meissä kaikissa. Näin koulujen alkaessa aihe nostetaan mediassa monestikin esille ajankohtaisena asiana. Hyvä niin! 
On tärkeää, että asiasta keskustellaan ja puhutaan jotta siihen voidaan paremmin puuttua ja ennaltaehkäistä. Kiusaaminen on kuitenkin valitettavan yleistä vaikka erilaisia toimia ja ohjelmia sen kitkemiseen on tehty vuosikymmenten ajan.

Projektin aikana on nostettu jo aiemminkin tätä aihetta esille mutta haluamme nyt kertoa some-kiusaamisesta tarkemmin koska se on aiheena vielä uusi ja siitä on hyvin vähän vielä tietoa tarjolla. Kiusaaminen on siirtynyt viime vuosina paljon sosiaalisen median puolelle. YLE uutisoi tästä aiheesta viimeisimmäksi kolme päivää sitten kun 14-vuotias oli julkaissut äitinsä kanssa blogitekstin koulukiusaamisesta. 

"Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kiusaamisen määrä on lähes tuplaantunut parin vuoden takaisen kyselyn tuloksiin verrattuna. Kyselyyn vastanneista suomalaisista nuorista, lähes joka neljäs kokee kiusaamista sosiaalisessa mediassa. Nuorten mielestä somessa on helpompi kiusata kuin kasvotusten." -Ebrand Oy:n tutkimuksesta
(siirryt toiseen palveluun)
41 % sosiaalisen median käyttäjistä on kokenut jonkinlaista some-kiusaamista. Sosiaalisen median kautta on helpompi kiusata koska koetaan, että se madaltaa kiusaamisen kynnystä. Sosiaalisen median kautta voidaan kiusata nimettömänä, väärällä nimellä, jättää ulkopuolelle ryhmistä ja härnätä samalla tavalla kuin arkielämässäkin. Sosiaalisen median kautta tapahtuva kiusaaminen ei myöskään lopu siihen kun lähtee koulusta vaan se voi jatkua myös pitkälle iltaan asti. Tällöin ei pääse kiusaajista oikeastaan koskaan irti päivän aikana. Sosiaalisessa mediassa on myös usein enemmän yleisöä kiusaamiselle kuin myös on matalampi kynnys lähteä kiusaamiseen mukaan heittämällä vain jonkin kommentin sekaan tai laittamalla kuvan. Kiusaaminen voi olla myös väärien tietojen julkaisemista tai luvattomasti videoiden/kuvien julkaisemisesta.

Suvi Uskin vertailu some-kiusaamisesta ja perinteisestä kiusaamisesta. Verkkohäiriköinti-luento 2019.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuu myös paljon tuntemattomien tai julkimoiden morkkaamista ja arvostelemista. Usein sosiaalisessa mediassa tai nettipalstoilla kiusaavat ihmiset vetoavat siihen, että heillä on oikeus arvostella ja kommentoida esimerkiksi ulkonäköä, koska ihminen itse on tilinsä tehnyt tai vaikka televisioon mennyt. Heidän mielestään heillä on oikeus puhua myös ikävään sävyyn. Sananvapauskaan ei oikeuta loukkaamaan ketään. 
Kuinka moni kuitenkin uskaltaisi sanoa toiselle päin naamaa asioita, mitä he netissä kirjoittelevat? Ja minkä takia nämä ihmiset käyttävät niin paljon aikaa toisten arvosteluun ja pilkkaamiseen? Minkä takia ei voida antaa toisille palautetta rakentavasti niin ettei sillä loukata ketään? 


Jokaisen on myös tärkeää ymmärtää se, että myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvista kiusaamisista, ahdisteluista, uhkailuista jne. voi tehdä rikosilmoituksen. Myös anonyymina tehdyt tapaukset voidaan selvittää. Suomessakin toimii Someturva -palvelu josta saa apua esimerkiksi jos sinusta on jaettu tekstejä/videoita/kuvia ilman lupaasi, sinua ahdistellaan somessa, sinusta on tehty valeprofiileja tai joku tilisi on kaapattu. 
Rikosilmoitus kannattaa jokaisessa tapauksessa tehdä ehdottomasti poliisille!

Kiusaaminen voi jättää pitkäaikaiset arvet. Älä siis kiusaa!

Muistetaan jokainen, että sosiaalisessa mediassa pätee täysin samat käytöstavat kuin normaalissa vuorovaikutuksessa kasvokkain toisten ihmisten kanssa. Kohtele toisia niin kuin haluaisit itseäsikin kohdeltavan!

-Jenni & Johanna-


Käy lukemassa myös seuraavat:
Miten koulukiusaaminen vaikuttaa elämään? 
Titan vinkit koulukiusaamisesta selviytymiseen.

Käy katsomassa:
Suvi Uski -Verkkohäiriköinti 

Osallistu kiusaamisen vastaiseen kampanjaan, Mä en kiusaa -kiusaaminen on noloa! https://maenkiusaa.fi/ 
Seuraa instassa @maenkiusaa kuin myös facebookissa Mä en kiusaa -kiusaaminen on noloa -kampanja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luovuudella mielenrauhaa & iloa

Olen Piia, kohta 31- vuotias neitokainen Iisalmesta. Seuraa minulle pitävät kaksi kissaa ja vaikka olenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia, niin käyn ns. töissä tienaamassa muutaman euron ylimääräistä. En osaa soittaa, laulaa tai piirtää, joten minun luovat menetelmäni ovat valokuvaus, kirjottaminen ja käsitöiden tekeminen.  Minusta on tärkeää että ihminen saa toteuttaa itseään, oli kyseessä sitten maalaaminen tai soittaminen tai käsityöt. Olen huomannut, että kun valokuvaan niin saavutan eräänlaisen mielenrauhan, jonka aikaansaamiseksi on aikoinaan pitänyt joogata tunnin ajan. Minulla on kova halu luoda jotain kaunista ja kuvaamamalla luon omalta osaltani sitä tähän maailmaan. Minulla on myös ilonaiheet aika harvassa, mutta valokuvaamalla saavutan myös suurta iloa ja jonkinsortin tyydytystä kun kuvaamanani kohde välittyy linssin kautta juuri sellaisena kuin haluan sen esittää. Luovuus näkyy elämässäni pääosin valokuvaamisena ja kuvien muokkaamisena. T

Yksilövalmennus -Kohtaa nuori aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi.

Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän.  Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille. Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan.  Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.  Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä myös meidän yhte

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun