Ajattelemattomia möläytyksiä, mitä masentunut ihminen saattaa kuulla...

Listasimme asioita, mitä meille on sanottu masennuksen eri vaiheissa. Kommentoimme möläytysten alle, mitä mieltä me niistä olemme.

1. "Kuuntele iloista musiikkia ja ajattele iloisia ajatuksia!"

Mikä on iloista musiikkia? Kuka sen määrittelee? Miksi en saisi kuunnella sellaista musiikkia, mikä minua koskettaa? Surullinen tai melankolinen musiikki ja lyriikat auttoivat huomaamaan että muutkin ovat kokeneet saman, että en ole yksin.

2. "Mut sun asiat ei ole niin huonosti kuin tällä toisella ihmisellä,sua ei ole sentään kirveen kanssa ajettu lumihankeen."

Pahoja asioita ja tunteita ei voi vertailla toisen kanssa eikä toisen tunteita pidä vähätellä. Jokainen kokee omat tunteensa eri tavalla. Toiselle pieni juttu, voi olla toiselle valtava asia. Jokaisella meistä on oma tarina ja sen on aina ainutlaatuinen.

3. "Ethän sä voi olla masentunut kun oot meikannut ja laittanut hiukset!"

Meikkaaminen saattoi plla päivän ainoa asia,mitä jaksoi tehdä. Se oli tavallaan maski, millä piilotti pahaa oloa. 

4. "Sä hymyilet,et voi olla ahdistunut!"

Opittu puolustusmekanismi, mikä juontaa juurensa koulukiusaamisen ajoilta. Sanottiin, että älä näytä pahoja tunteita, peitä ne hymyllä.

5. "Et voi olla tosissas itsetuhoisuuden suhteen kun olit humalassa/soitit ite ambulanssin."

Alkoholi "rohkaisi" toimimaan. Ei itse avun pyytäminen tee minun sairaudestani sen "kevyempää". Se ambulanssin soittaminen voi olla viimeinen avunhuuto, halu saada viime hetken apua. Tunteet heittelevät itsetuhoisuuden kierteessä niin, että ensin haluaisi apua, mutta sitten tuntee taas syyllisyyttä siitä, että pyysi apua. Tunteet heittelevät ääripäästä toiseen hetkessä, eikä ole enää itsekään yhtään varma mitä haluaa.

6. "Sitte kun sä paranet ja olet taas sama vanha itsesi!"

Mielenterveyden sairauden jälkeen ei kukaan ole enää koskaan samanlainen. Syyllisyys siitä, että ei jaksa enää olla samanlainen ilopilleri tai hölöttäjä niinkuin ennen. Tuntuu pahalle,kun ihmiset vertailevat nykyistä ja entistä minää. Ihminen kasvaa ja kehittyy koko ajan, myös sairastumisen aikana ja sen jälkeen.

7. "Et saa kumppania,koska sulla on nuo arvet."

Sairauden hetkellä kumppanin hankkiminen oli pienin murhe. Eivät arvet estä saamasta kumppania,toki se voi vaikeuttaa ja säikyttää ihmisiä, mutta oikea henkilö hyväksyy sinut arvista huolimatta ja näkee arpien taakse.

8. "Ei sun kannata viillellä koska siitä jää nii kauheat ja rumat jäljet."

Rumat jäljet eivät itsetuhoiselle merkitse paljoa. Jos ajattelee, että en tule ensi kesää näkemään, niin silloin ei todellakaan jaksa ajatella mitään arpiakaan.

9. "Sun pitäisi ajatella positiivisemmin."

Jos se olisi näin yksinkertaista niin, ei meillä olisi maailmassa yhtään ainoaa ihmistä, kellä olisi masennusta!

10. "Oot vaan laiska."

Olemme kuulleet tämän monesti ihmisiltä, ketkä eivät ymmärrä masennusta tai pidä sitä oikeana sairautena. Joskus toivoi, että olisinpa oikeasti vain laiska, kun siitä pääsisi helpommin eroon.

Vaikka olemme kokeneet paljon ja kuulleet kaikenlaista,myös me olemme möläytelleet. Ei pidä kuitenkaan lopettaa keskustelua siarastuneen kanssa tai rueta varomaan sanomisiaan liikaa. On tärkeää silti olla läsnä ja kuunnella parhaansa mukaan. Aina ei ole edes pakko kommentoida,jos tuntuu,ettei osaa mitään sanoa.

Jos huomaat,että saatoit möläyttää jotain ei niin fiksua,sitä voi pyytää anteeksi. Ihmiset,jotka möläyttelevät,eivät aina tarkoita pahaa,vaan saattavat sanoa jotain ajattelemattomuuttaan tai eivät ymmärrä asiaa. 

-Titta ja Jenni-