Siirry pääsisältöön

Opiskelijoiden mielenterveyspäivä 25.4. #ruuhkakevät & stressi


Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään nyt toista kertaa! Tämän vuoden teemana on stressi. Nyyti ry haluaa nostaa esille opiskelijoiden mielenterveyteen liittyviä asioita ja ennaltaehkäistä tälläisellä toiminnalla ongelmien kasaantumista sekä tukea opiskelijoiden mielenterveyttä.


Teemavalinnalla halutaan nostaa esiin stressin tunnistamisen ja siihen vaikuttamisen merkitystä mielenterveydelle. Sillä miten käsittelemme stressiä, on suunnaton vaikutus hyvinvointiimme. Stressi ei ole vain yksilöstä kiinni, vaan yhteisöllä on suuri rooli. -Nyyti ry


Itse vuosi sitten sosionomiksi valmistuneena osaan kyllä samaistua tämän vuoden teemaan... stressi.. se oli läsnä kyllä itsellä reilun kolmen vuoden ajan aikalailla koko ajan, enemmän tai vähemmän. Onneksi stressitaso kuitenkin pysyi aina hallinnassa mutta sen eteen sai kyllä tehdä töitä. Joutui tekemään paljon tasapainoilua ajankäytön kanssa ja joutui oppimaan myös paljon uusia piirteitä itsestä.





Jokainen meistä kokee stressin eri tavalla ja toiset meistä sietävät enemmän stressaavia asioita kuin toiset.. toiset myös stressaavat aivan eri asioista kuin toiset. Stressi vaikuttaa siis hyvin yksilöllisesti meihin. Tunnistatko sinä sinun stressitason vaiheet ja asiat joista sinä stressaat? 


Joskus hyvänlainen stressi antaa lisä voimaa ja tehokkuutta tekemiseen. Huono stressi taas syö voimaa ja aiheuttaa ahdistusta, joskus jopa uupumusta. Stressi voi tuntua myös monesti jopa fyysisesti kehossa päänsärkynä, huimauksena tai huonovointisuutena. Kannattaa siis ajoittain "tarkkailla" itseään ja puuttua asioihin ajoissa. Muista myös reilusti sanoa läheiselle jos huomaat hänessä stressin oireita.



Itsellä opiskelun ohella pyöritin samalla perhe arkea ja kävin töissä. Siihen yhtälöön ainut sopivin opiskelumuoto oli monimuoto-opiskelu jossa opiskelu tehtiin aikalailla itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Elämän kaikkien osa-alueiden tasapainottaminen on ajoittain haastavaa ja varsinkin jos muutoksia suunnitelmiin tuli niin täytyy luovia sitten vaan eteenpäin jollakin tavalla. Itsellä oli niin mahtava tilanne, että minulla oli paljon läheisiä jotka pystyivät tarvittaessa auttamaan jos oli tarvis. Opiskelu itsessään oli itselle myös tärkeä asia, halusin hoitaa sen hyvin ja ajallaan läpi!





Huomasin myös opiskelun lomassa olevani ehkä hieman täydellisyyden tavoittelija ja halusin tehdä asiat joskus liiankin tehokkaasti. Joskus tämä oli hyvä piirre, joskus taas tämä tuntui todella raskaalta.. silloin kun oma luonne tuntuu raskaalta niin täytyy osata myös olla itselle armollinen, "vähempikin riittää" ajatus on todella tärkeää! Vinkkinä kaikille opiskelijoille (pätee kyllä myös muuhunkin todella hyvin)! Ei ole mitään hyötyä itsensä polttamisesta loppuun vaan silloin täytyy antaa aikaa itselle, aikaa läheisille ja ottaa joskus pientä aikalisää opiskelusta. Oma hyvinvointi on ensiarvoista!


Haluan antaa myös kaikille seuraavat vinkit joista oli ainakin minulle hyötyä opiskellessa:

1. Palkitse itseäsi! Aseta itsellesi jokin tavoite esim. sitten kun olen saanut tämän tentin läpi niin menen kaverin kanssa leffaan tai tämän harjoittelun päätyttyä käyn ostamassa itselleni sen paidan mitä olen katsellut jo pitkään.

2. Tee selkeä suunnitelma kun kevät- tai syyslukukausi alkaa! Aikataulu tehtävien tekemiseen ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen helpottaa kummasti työskentelyä eikä silloin asiat kasaannu viime hetkille. Tentteihin lukeminenkin kannattaa aloittaa mieluummin heti kuin viime tingassa, silloin ei tarvitse yötä myöten lukea.

3. Järjestä itsellesi aikaa ottaa rennosti! Tee kaikkea mistä sinä saat voimaa ja lisä energiaa tekemiseen! Minulle se oli liikunnan harrastaminen, ruuan laitto ja perheen kesken ulkoilu.

4. Pidä mielessäsi se miksi sinä olet opiskelemassa! Minua ainakin helpotti se, kun tuntui että ei vaan jaksa tai kiinnosta, että miksi minä halusin päästä sosionomin kouluun ja mitä minä tutkinnolla tavoittelen.



Aurinkoista kevään (pian kesän) alkua kaikille!!


-Johanna-


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ajatuksia ja kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta

Halusimme koota yhteen ja jakaa teillekin kokemuksiamme ja ajatuksiamme kuntouttavasta työtoiminnasta. Kerromme näistä molemmat omassa tekstissään. -Piia & Jenni- Olen ollut monta kertaa kuntouttavassa työtoiminnassa. Kun lopetin lukion, aloin ajelehtimaan elämässäni kun en päässyt opiskelemaan ja minulla ei ollut varasuunnitelmaa. Ensimmäisen kerran olin kuntouttavassa työtoiminnassa 19 vuotiaana, sain sisältöä päiviin ja sen pienen korvauksen per päivä. Olin tuolloin eräässä lahjatavaramyymälässä, ja sieltä sain innostuksen lähteä opiskelemaan merkonomiksi. Pääsin kouluun mutta opiskelujen edetessä tajusin että en kykenisi tekemään kaupanalan töitä (omasta mielestä) vaikean matematiikan vuoksi. Minulla ei ole ollut ikinä laskupäätä, prosenttilaskut pystyn vielä laskemaan tarpeen vaatiessa vaikka laskimella, mutta kun aletaan puhumaan siitä muusta matematiikasta niin se oli liikaa. Jokaisen matemaattisen aineen kokeen jouduin tekemään aina uudestaan koulunkäyntiavustajan k...

Vaikuttaminen osana elämää

Hei, Kerron ensin jotakin minusta itsestäni, joten sinun on ehkä helpompi ymmärtää lähtökohtiani tehdä sitä mitä minä teen tänä päivänä. Takanani on pitkä polku mielenterveyskuntoutujana. Diagnooseja on löytynyt vakavasta masennuksesta laajaan ahdistuneisuushäiriön kirjoon. Eikä minulla ole ollut kymmeneen vuoteen äitini kuoleman jälkeen käytännön tukea lähipiirissäni asioideni hoitoon. Olin kuitenkin onnekas, että törmäsin kymmenen vuotta takaperin apua hakiessani oman työnsä huippu osaajiin, jotka etsivät ja kulkivat kanssani polkua, joka on tuonut minut tähän päivään. Koin tuolloin vahvaa epäreiluuden tunnetta ja jopa vihaa siitä, että yhteiskunta unohti minut ja pääsin tippumaan siihen kuuluisaan väliin, jota ei pitäisi olla. Minua olisi voitu pompottaa luukulta toiselle näin työntekijöiden halutessa ja kuten alkuun tapahtuikin, kunnes minulla kävi tuuri. Isoin oppi näistä ajoista oli se, että moni asia on edelleen yhteiskunnassamme huonosti varsinkin heikoimmassa asemassa olevan...

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun...