Siirry pääsisältöön

Opiskelijoiden mielenterveyspäivä 25.4. #ruuhkakevät & stressi


Opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään nyt toista kertaa! Tämän vuoden teemana on stressi. Nyyti ry haluaa nostaa esille opiskelijoiden mielenterveyteen liittyviä asioita ja ennaltaehkäistä tälläisellä toiminnalla ongelmien kasaantumista sekä tukea opiskelijoiden mielenterveyttä.


Teemavalinnalla halutaan nostaa esiin stressin tunnistamisen ja siihen vaikuttamisen merkitystä mielenterveydelle. Sillä miten käsittelemme stressiä, on suunnaton vaikutus hyvinvointiimme. Stressi ei ole vain yksilöstä kiinni, vaan yhteisöllä on suuri rooli. -Nyyti ry


Itse vuosi sitten sosionomiksi valmistuneena osaan kyllä samaistua tämän vuoden teemaan... stressi.. se oli läsnä kyllä itsellä reilun kolmen vuoden ajan aikalailla koko ajan, enemmän tai vähemmän. Onneksi stressitaso kuitenkin pysyi aina hallinnassa mutta sen eteen sai kyllä tehdä töitä. Joutui tekemään paljon tasapainoilua ajankäytön kanssa ja joutui oppimaan myös paljon uusia piirteitä itsestä.





Jokainen meistä kokee stressin eri tavalla ja toiset meistä sietävät enemmän stressaavia asioita kuin toiset.. toiset myös stressaavat aivan eri asioista kuin toiset. Stressi vaikuttaa siis hyvin yksilöllisesti meihin. Tunnistatko sinä sinun stressitason vaiheet ja asiat joista sinä stressaat? 


Joskus hyvänlainen stressi antaa lisä voimaa ja tehokkuutta tekemiseen. Huono stressi taas syö voimaa ja aiheuttaa ahdistusta, joskus jopa uupumusta. Stressi voi tuntua myös monesti jopa fyysisesti kehossa päänsärkynä, huimauksena tai huonovointisuutena. Kannattaa siis ajoittain "tarkkailla" itseään ja puuttua asioihin ajoissa. Muista myös reilusti sanoa läheiselle jos huomaat hänessä stressin oireita.



Itsellä opiskelun ohella pyöritin samalla perhe arkea ja kävin töissä. Siihen yhtälöön ainut sopivin opiskelumuoto oli monimuoto-opiskelu jossa opiskelu tehtiin aikalailla itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Elämän kaikkien osa-alueiden tasapainottaminen on ajoittain haastavaa ja varsinkin jos muutoksia suunnitelmiin tuli niin täytyy luovia sitten vaan eteenpäin jollakin tavalla. Itsellä oli niin mahtava tilanne, että minulla oli paljon läheisiä jotka pystyivät tarvittaessa auttamaan jos oli tarvis. Opiskelu itsessään oli itselle myös tärkeä asia, halusin hoitaa sen hyvin ja ajallaan läpi!





Huomasin myös opiskelun lomassa olevani ehkä hieman täydellisyyden tavoittelija ja halusin tehdä asiat joskus liiankin tehokkaasti. Joskus tämä oli hyvä piirre, joskus taas tämä tuntui todella raskaalta.. silloin kun oma luonne tuntuu raskaalta niin täytyy osata myös olla itselle armollinen, "vähempikin riittää" ajatus on todella tärkeää! Vinkkinä kaikille opiskelijoille (pätee kyllä myös muuhunkin todella hyvin)! Ei ole mitään hyötyä itsensä polttamisesta loppuun vaan silloin täytyy antaa aikaa itselle, aikaa läheisille ja ottaa joskus pientä aikalisää opiskelusta. Oma hyvinvointi on ensiarvoista!


Haluan antaa myös kaikille seuraavat vinkit joista oli ainakin minulle hyötyä opiskellessa:

1. Palkitse itseäsi! Aseta itsellesi jokin tavoite esim. sitten kun olen saanut tämän tentin läpi niin menen kaverin kanssa leffaan tai tämän harjoittelun päätyttyä käyn ostamassa itselleni sen paidan mitä olen katsellut jo pitkään.

2. Tee selkeä suunnitelma kun kevät- tai syyslukukausi alkaa! Aikataulu tehtävien tekemiseen ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen helpottaa kummasti työskentelyä eikä silloin asiat kasaannu viime hetkille. Tentteihin lukeminenkin kannattaa aloittaa mieluummin heti kuin viime tingassa, silloin ei tarvitse yötä myöten lukea.

3. Järjestä itsellesi aikaa ottaa rennosti! Tee kaikkea mistä sinä saat voimaa ja lisä energiaa tekemiseen! Minulle se oli liikunnan harrastaminen, ruuan laitto ja perheen kesken ulkoilu.

4. Pidä mielessäsi se miksi sinä olet opiskelemassa! Minua ainakin helpotti se, kun tuntui että ei vaan jaksa tai kiinnosta, että miksi minä halusin päästä sosionomin kouluun ja mitä minä tutkinnolla tavoittelen.



Aurinkoista kevään (pian kesän) alkua kaikille!!


-Johanna-


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Luovuudella mielenrauhaa & iloa

Olen Piia, kohta 31- vuotias neitokainen Iisalmesta. Seuraa minulle pitävät kaksi kissaa ja vaikka olenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien takia, niin käyn ns. töissä tienaamassa muutaman euron ylimääräistä. En osaa soittaa, laulaa tai piirtää, joten minun luovat menetelmäni ovat valokuvaus, kirjottaminen ja käsitöiden tekeminen.  Minusta on tärkeää että ihminen saa toteuttaa itseään, oli kyseessä sitten maalaaminen tai soittaminen tai käsityöt. Olen huomannut, että kun valokuvaan niin saavutan eräänlaisen mielenrauhan, jonka aikaansaamiseksi on aikoinaan pitänyt joogata tunnin ajan. Minulla on kova halu luoda jotain kaunista ja kuvaamamalla luon omalta osaltani sitä tähän maailmaan. Minulla on myös ilonaiheet aika harvassa, mutta valokuvaamalla saavutan myös suurta iloa ja jonkinsortin tyydytystä kun kuvaamanani kohde välittyy linssin kautta juuri sellaisena kuin haluan sen esittää. Luovuus näkyy elämässäni pääosin valokuvaamisena ja kuvien muokkaamisena. T

Hellurei ja helkkarin tunteet! Vai miten se nyt meni?

Olen ollut mukana Omat avaimet -projektissa nyt reilun vuoden. Yksi puhutuimmista aiheesta meidän työntekijöiden kesken on ollut tunteet ja tunnetaidot.  Tunteet kuuluu osaksi meidän kaikkien joka päiväistä elämää. Tunteet on meidän reagointia tapahtuneisiin asioihin sillä hetkellä. Tunteetkaan ei kuitenkaan aina synny pelkän reaktion pohjalta vaan niihin vaikuttaa myös omat aikaisemmat kokemukset, uskomukset, asenteet ja omat tavoitteet. Eli hankala ja mielenkiintoinen aihe nämä tunteet, vai mitä? Parhaimmillaan saamme tunteista voimaa itselle ja samalla voimme välittää sitä ympärillä oleville ihmisille. Toki jokainen meistä tietää, että asia voi olla myös toisinpäin. Tunteet voivat myös viedä paljon voimia itseltä. Tulee kuitenkin aina muistaa, että tunteet eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat, hälvenevät ja häviävät. Omia tunteitakin oppii havannoimaan, tutkiskelemaan ja pohtimaan kriittisesti. Tämä auttaa tunteiden tunnistamisessa ja niiden käsittelyssä. "Miksi tun

Yksilövalmennus -Kohtaa nuori aidosti, empaattisesti ja kiireettömästi.

Olemme Omat avaimet-projektissa kehittäneen ryhmätyömenetelmän HEVARI:n rinnalle myös yksilövalmennuksen työmenetelmän.  Idea yksilövalmennuksesta syntyi, kun keskustelimme työyhteisössämme niistä nuorista aikuisista, jotka eivät osallistuneet tarjolla oleviin ryhmätoimintoihin. Yksilövalmennus työmenetelmä on suunnattu n. 18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille mutta se on helposti sovellettavissa omaan työhön sopivaksi ja erilaisille kohderyhmille. Syitä ryhmätoimintaan osallistumattomuudelle voi olla monia, mutta erityisesti olemme havainneet, että syynä on usein sosiaalisten tilanteiden pelko, huono itsetunto sekä toivottomuuden tunne omaa elämää kohtaan.  Monet nuoret eivät koe myöskään ryhmämuotoista toimintaa heille sopivaksi. Halusimmekin lähteä vastaamaan näiden nuorten tarpeita ja kannustamaan kenties yksilövalmennuksen jälkeen osallistumista ryhmätoimintaan jossakin vaiheessa tulevaisuutta.  Yksilövalmennuksen työmenetelmää lähdettiin ideoimaan yhdessä myös meidän yhte